Suomessa on hukkunut tänä vuonna marraskuun loppuun mennessä 164 ihmistä. Määrä on laskenut 18:lla viime vuodesta, vuoden 2000 vastaavana aikana hukkui 182 suomalaista.
Uimassa olleiden hukkumismäärä on kuitenkin kasvanut viime vuodesta 11:llä. Uimamatkalla menehtyneitä oli nyt 60. Sitä vastoin vesiliikenne on nyt vaatinut kolme uhria vähemmän kuin viime vuonna. Myös vesiliikenteessä kirjattiin marraskuun loppuun mennessä 60 hukkunutta.
Henkensä veteen putoamisessa oli menettänyt 16 suomalaista. Putoamisen uhreja oli 18 vähemmän kuin edellisvuonna.
Valtaosa vesillä henkensä menettäneistä on ollut tänäkin vuonna miehiä. Hukkuneista 145 on ollut miehiä ja vain 19 naisia. Naisia on kuitenkin hukkunut nyt neljä enemmän ja miehiä 22 vähemmän kuin vuoden 2000 samana ajanjaksona.
Marraskuussa hukkui kuusi ihmistä kuten edellisenäkin vuonna. Kaikki marraskuussa vesillä henkensä menettäneet olivat miehiä.
Suomen hukkumistilastot ovat surullista luettavaa, jos niitä verrataan Ruotsin tilanteeseen. Ruotsissa oli marraskuun loppuun mennessä hukkunut 120 ihmistä, vaikka länsinaapurin väkiluku on selvästi Suomea suurempi.
Viime vuonna jäihin hukkui 25 suomalaista. Vesiturvallisuuskampanja tähdentää, että jäät ovat sitä vaarallisempia, mitä leudompi tai oikukkaampi talvisää on. Lisäksi tuulella syntynyt jää on hauraampaa kuin tyynellä säällä muodostunut.
Tällä erää järvien jäätilanne on likimain normaali. Pohjois-Suomessa järvien jäänpaksuus on yleisesti 20–30 senttiä ja maan keskiosissa pienten järvien jää on monin paikoin 10–20 senttistä. Virtapaikoissa ja paikallisesti jäät ovat vielä heikkoja.
Jään kantokyky pitää aina mitata teräsjään mukaan. Yksinään kulkevan ihmisen alla on oltava aina vähintään viisi senttiä teräsjäätä. Moottorikelkka-ajelu edellyttää koko ajoreitin pituudelta vähintään 15 sentin teräsjäätä.
Autolla on turvallista ajaa ainoastaan merkityillä jääteillä.