Suomen jääkiekkomaajoukkueen ilmeistä pystyi helposti lukemaan Leijonamiehistön tunnelmat Venäjä-tappion jälkeen. Johto, hallinta ja painostus ottelussa olivat merkityksettömiä, kun loppuottelun sijaan Suomi tyrmättiin MM-turnauksen perjantaiseen pronssipeliin.
Niklas Hagman, ilmeet ilmeisesti kertovat aika hyvin tunnelmat?Ilmeet ja tulos, tuli sanavalmis vastaus Hagmanilta.
Edes kehut hyvästä yrityksestä eivät sulattaneet suomalaispelaajia alkuun pitkäsanaiseen sanavaihtoon.Aika sumppua Venäjän päädyssä? Ja miten jäähyt? Siellä sai kai hakata mailalla aika kovaa ja paljon?
Oli sumppua, oli vihellyksiä, mutta ei tullut maalia, Hagman vielä väisteli isoa keskustelua.
Rangaistuslaukauskilpailun seuraaminen oli suomalaisille piinaa. Venäjä haki selvästi sitä, että voittaja ratkaistaisiin erikoiskilvalla. Hagman ei tuominnut epäonnistuneita suomalaisia, kun Kimmo Rintanen, Tom Koivisto, Lasse Pirjetä ja Janne Ojanen yrittivät vuoroillaan yllättää maalivahti Maksim Sokolevin siinä kuitenkaan onnistumatta.
Hiton hankala paikka lähteä ampumaan rankkaria, ja jääkin oli jo huono. Sitten ne pääsi vielä alussa niskan päälle pilkkuskabassa. Olisi kyllä itseäkin jännittänyt siinä paikassa, Hagman tunnusti.
Pienen tovin jälkeen Hagman näki ottelussa hyvääkin. Suomi taisteli vimmatusti laittaen suuren ja mahtavan jääkiekkomaan Venäjän hyvin ahtaalle.Siinä mielessä loppujen lopuksi tyytyväinen jokaiseen jätkään, että voi mennä koppiin ja katsoa silmiin. Kaikki antoi kaikkensa, Hagman tiivisti.
Tänään ei näköjään vaan ollut meidän päivä, Hagman vielä näki sen pienen eron.
Taktisesti vaikea Venäjä
Venäjä oli nyt erilainen Venäjä kuin alkusarjassa. Sen näkivät monet, myös Hagman.
Siinä mielessä erilainen, että nyt oli tosi vaikea vastus kun niitä oli neljä tai viisikin äijää siniviivan päällä. Ehkä siinä mielessä möhlittiin. Ne pääsi vastahyökkäyksiin joissa tiedettiin niiden olevan pahoja, Hagman selvitti.
Ja nyt molemmissa heidän maaleissaan oli onneakin, kun meillä oli sitä ensimmäisessä Venäjä-pelissä. Ei auta valittaa, peli on ohi, Hagman jätti murehtimisen.Jere Karalahti oli hänkin allapäin. Mutta silti pää pystyssä, kun vaikeat tappion jälkeiset jopa ahdistavat kysymykset seurasivat toisiaan. Pronssi olisi tarjolla perjantaina.Sitähän meidän täytyy lähteä hakemaan. Katsotaan kuka tulee vastaan ja mennään sitten siitä, Karalahti lupasi.
Syyt häviöön Venäjälle eivät löytyneet tuoreeltaan. Siinä riitti pohdittavaa.
En tiedä. Meillä oli omat mestat. Lopussa ylivoimaa neljä minuuttia ja muuta. Ratkaisun paikat oli sinänsä, Karalahti pyöritteli.Täysin yllätyksenä Venäjän tiukka sumputus ei tullut. Poltetun maan taktiikka toimi hyvin göteborgilaisjäällä.Tiedettiin kuitenkin että Venäjä uhrautuu ja pelaa tarkkaa puolustuspeliä, mutta ei vain saatu sisään, Karalahti puhisi kiekon pysähtymistä Maksim Sokolevin suojiin.
Tunnetilaa kysyttäessä Karalahti ei säästellyt ilmaisua. Kurkusta karahtaa yksi, mutta sitäkin painokelvottomanpi sana. Venäjän maalivahti Sokolevia suomalaispuolustaja ruoti taas siistimmin.
Se oli tiedossa, että se pudottaa alas. Mutta ei saatu kiekko ylös.
Karalahti sivalsi Suomen 10-johtoon ja hänellä oli lopussa toinen oiva paikka osuman tekemiseen. Venäjän kenttäpelaajat auttoivat kuitenkin Sokolevia niin, ettei tämän tarvinnut edes torjua laukausta.
Jätkät heittäytyi eteen. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin ampua ylös, mutta kiekko meni sitten kokonaan yli maalin, Karalahti muisteli tilannetta.Karalahti seurasi rankkarikilpailua muiden tavoin jännityksellä. Hänellä oli myös näkemys, ehkä humoristinenkin, mitä olisi tehnyt jos käsky olisi käynyt keskiympyrään.
Maalin, Jere Karalahti murahti ja painui pukukoppiin.
Ei Suomen päivä
Puolustaja Tom Koivisto teki komean maalin Leijonille edellisessä maajoukkueturnauksessa, joka pelattiin Helsingissä huhtikuussa. Nyt Koivisto yritti Kimmo Rintasen epäonnistumisen ja Valeri Karpovin onnistumisen jälkeen tasoittaa tilanteen rankkukilvassa Suomen toisena laukojana.
Ohjeet oli ampua ylös, ei noussut tarpeeksi. Ei ollut tänään se päivä, kun menee sisään, Koivisto mietti.Ottelun aikana, niin 60 minuutin kuin 10 minuutin jatkoerän aikana Suomella oli useita paikkoja tehdä kuin nähdyt kaksi osumaa.
Ei ehkä päästy ihan niihin parhaisiin maalipaikkoihin. Aika paljon lyötiin kiekkoa päätyyn. Venäjä seisoi usein odottamassa, pelasi 14:ää ja meidän voimat kului kulmissa pyöriessä, Koivisto analysoi.
Puolustaja Kimmo Timonen taas lupaili parin muun tavoin, että perjantaina kaukalossa nähdään jälleen taisteleva Suomi. Ja myös voittava Leijonapaitaisten ryhmä.
Mitali on mitali, jostakin voimat ja innostus on kaivettava, Timonen ennakoi.
Myös puolustaja Marko Tuulola aprikoi, että toivoton torstai muuttuu ilon perjantaiksi. Uusi vaihde löytyy vielä, Leijonat ei lopeta turnausta kahteen perättäiseen häviöön.Pakko, ei tässä muuta vaihtoehtoa ole kuin ruveta tekemään huomista päivää ja valmistautua siihen.