Mika Myllylä on ollut kolme vuotta pois kansainvälisistä kisoista. Mies on kuitenkin kotisohvaltaan seurannut tapahtumia silmä tarkkana ja tehnyt omat johtopäätöksensä.
Myllylän mielestä ei ole kahta puhetta siitä, millä eväillä maailmanhuipulla hiihdetään.
"Kertokaa minulle, missä lajissa urheillaan huipulla ilman dopingia. En syytä ketään, mutta minun on vaikea uskoa muuhunkaan."
Johtopäätöksensä Myllylä on tehnyt muun muassa hiihtokärjen menoa tarkkailemalla.
"Jokin aika sitten vauhtiin tuli pieni notkahdus. Nyt vauhdit ovat taas kiristymään päin."
Myllylä kolisteli itse maailman huippuvauhtia ennen käryään Lahden MM-kisoissa 2001. Lahden kisojen ja Salt Lake Cityn olympialaisten (2002) jälkeen Kansainvälinen Hiihtoliitto (FIS) ryhdistäytyi dopingtestauksessaan. Perinteisen virtsatestin rinnalle tuli veritesti, jolla etsitään mahdollisia epo:n käyttäjiä.
Myllylän mielestä FIS:n dopingkontrolli on päässyt löystymään.
"Maailmancupeissa ei enää testata entiseen malliin. Jokaisessa kisassa pitäisi tehdä kaikki mahdolliset testit", Myllylä sanoo.
"On kaikessa hiljaisuudessa sovittu, että tällä tyylillä mennään eteen päin."
Jylhä on eri mieltä
Myllylä on sitä mieltä, että tiukka dopingkontrolli on ainoa oikea ja ainoa mahdollinen tapa toimia. Systeemissä on hänen näkemyksensä mukaan kuitenkin aukkoja ja epäilyttäviä hämärähommia.
"Joillakin urheilijoilla on FIS:n lupa hiihtää, vaikka veriarvot ovat mitä vain, ja veritestien näytteitä katoaa sairaaloista", Myllylä väittää.
Esimerkkiä erikoisluvalla hiihtävistä urheilijoista hän ei anna. Eikä täsmennä myöskään väitettään katoavista näytteistä.
Suomen Hiihtoliiton maastohiihdon päävalmentaja Reijo Jylhä on Myllylän kanssa eri mieltä.
"Päin vastoin kuin Mika väittä, testien määrä on vain lisääntynyt. Jokaisessa maailmancupin kisassa testataan kolme parasta ja muutama arvottu hiihtäjä. Hiihtäjiltä testataan sekä veri että virtsa", Jylhä toteaa.
Jylhän mukaan dopingtestaus maastohiihdossa on sen verran laajaa, että Myllylän väite dopingongelman laajuudesta on vähintäänkin kyseenalainen.
"Tällä hetkellä uskallus ja mahdollisuus kiellettyjen keinojen käyttämiseen hiihdossa on marginaalinen."
"Eikä vauhti kärjessä ole olennaisesti muuttunut entisestä. Ero entiseen on vain siinä, että suomalaiset eivät pysy keulan kyydissä", Jylhä sanoo.
Suomalaiset ihan pellejä
Mika Myllylä ja Reijo Jylhä ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että suomalaisella mieshiihdolla menee tällä hetkellä heikosti.
"Suomalaiset miehet ovat maailmalla ihan pellejä. Porukalle naureskellaan. Minusta olisi parempi, ettei sinne menisi kukaan, vaan miehet keskittyisivät hiihtämään koti-Suomessa", Myllylä lataa.
Jylhä ei ole havainnut cupia kiertäessään partoihinsa naureskelijoita. Hän sanoo, että hiihtomaailmassa ymmärretään suomalaisten tilanne ja se, että nuoria hiihtäjiä ei kiskota hetkessä huipulle.
Myllylällä on myös selvä käsitys siitä, miksi suomalainen maastohiihto on päässyt valuman pohjamutiin.
"Siihen en usko, että suomalaiset hiihtäjät olisivat lahjattomia tai huonoja. Kysymys on monen tekijän summasta", Myllylä sanoo.
"Tietyllä tavalla lainausmerkeissä sanottuna suomalainen touhu on amatööritasolla. Olemme monella eri sektorilla muita jäljessä. Huipulla pärjääminen vaatii paljon enemmän."
Eivätkä syyt ole yksi suomalaisissa. Kärjen karkaaminen on Myllylän mukaan myös kärjessä hiihtävien ansiotonta ansiota.
"On aika rajusti sanottu, mutta suomalaisen hiihtäjän on aivan turha lähteä kilpailemaan lääketiedettä vastaan."
Myllylää korpeaa myös se, etteivät suomalaiset saa kabineteissa suitaan auki.
"Ei auta olla hiljaa hissukseen. Jonkun pitää nostaa nämä asiat esille."
Jos ei ole suomalaishiihtäjien vauhdissa hurraamista kansainvälisillä laduilla, niin ei ole hurraamista Myllylänkään menossa. Joutsan Pommia edustava haapajärveläinen oli perjantaina 15 kilometrin perinteisen tyylin kisassa 22. puolitoista minuuttia voittaja Olli Ohtosen perässä.
Mahtivuosinaan Myllylä takoi samanlaisen eron muihin mitalimiehiin.
"Oli hirveää kärsimysnäytelmää. Ei ole kuntoa."
Matkalla eläkkeelle
Kisan ensimmäiset kilometrit maailmanmestari ja olympiavoittaja pysyi kärjen kyydissä. Sitten notkahti.
"Loppu oli ihan kävelyvauhtia. Mutta ihan kivaa sekin oli. Saipa ainakin raitista happea."
Nykykunnolla Myllylä ei edes haaveile paluustaan kansainvälisiin kisoihin. Enemmän ajatuksissa pyörii kilpakamppeiden nostaminen vintille.
"Meikäläiselle voi olla jokainen kisa se viimeinen. Kohti eläkettä tässä mennään."
Sunnuntain 30 kilometrin yhteislähtökisan Myllylä jättää suosiolla väliin.