Suomen kiekkoliiga on yhä pahemmin puristuksissa rahakkaiden ulkomaisten sarjojen vuoksi. Yleisön mielenkiinnon säilyminen ei ole itsestään selvää.
Useimmat jääkiekon SM-liigan joukkueet näyttävät selvinneen tästä kaudesta kohtalaisen hyvin, jos mittatikkuna pidetään yleisön kiinnostusta pelejä kohtaan. Kauden tässä vaiheessa 13 joukkueesta seitsemän on runkosarjassa lisännyt kotiyleisömääriään viime kauden keskiarvosta. Joukkueilla on vielä pelaamatta kolmesta neljään kotiottelua.
Kärppienkin kotikatsojamäärä on pienentynyt vajaalla 200:lla, mikä selittynee osin kotihallin paikkamääräpudotuksella. Kärppien tämänhetkinen yleisömäärä on joka tapauksessa parisataa yli budjetoidun 5 600:n. SM-liigan murheenkryyni on ollut Lahden Pelicans. Liiga varmisti viime kuussa 400 000 euron tuella, että seura pystyy ylipäätään pelaamaan kauden loppuun.
Vaikka seurojen niukka enemmistö on kasvattanut yleisömääriään, tulos ei silti ole erityisen hieno. Näin voi sanoa, kun liigassa kuitenkin on pelannut melkoinen joukko kiinnostavia NHL-ammattilaisia. Vaikka Pohjois-Amerikan kaukaloiden paksuin kerma on mennyt Venäjän superliigaan sekä Ruotsin ja Tshekin seuroihin, omia palvottuja taitureita on meilläkin riittänyt lähes kaikkiin liigakokoonpanoihin.
Kun liigan tämänhetkiset NHL-tähdet suurella todennäköisyydellä palaavat Pohjois-Amerikkaan, ensi syksynä alkavan kotimaisen liigakauden näkymät ovat harmaat. Katsojien mielenkiinnon sytyttäminen ei tule olemaan helppoa.
Tätä taustaa vasten voi asettaa maanantaina julkistetut tiedot SM-liigapelaajien palkkatason noususta. Suomen Jääkiekkoilijat ry:n kokoamien tietojen mukaan pelaajien keskipalkka nousi viime kaudesta tähän kauteen peräti 11 000 eurolla. SM-liigapelurin keskiansio on tällä kaudella lähes 62 000 euroa.
Se on noin kolme kertaa korkeampi kuin suomalaisten keskipalkka, mutta ei ole viihdyttäjän palkaksi aivan päätä huimaava. Nousulle esitettiin kaksi syytä: ulkomaalaispelaajat, joiden palkat ovat keskimääräistä korkeammat, kertoivat nyt tietoja aiempaa laajemmin. Toisaalta NHL:n työsulku on tuonut kotijäille kovapalkkaisia suomalaispelaajia.
Jos ja kun joukko tämän vuoden kovia tähtiä katoaa rahakkaampiin liigoihin, pelaajien keskipalkka arvattavasti laskee. Se vahvistaa hetkellisesti seurojen taloutta, mutta samaan aikaan uhkaa yleisömäärien lasku. Yhtälö on vaikea.
Pohjois-Amerikan kiekkoliiga on viimeiset parikymmentä vuotta imenyt suomalaispelaajien parhaimmistoa. Kaksi muuta suomalaishuippuja vienyttä maata ovat olleet Ruotsi ja Sveitsi. Uusi vaikeuksia aiheuttava suunta on Venäjä, sillä tätä nykyä maan superliigan seurat pystyvät suuryritysten tuella maksamaan lähes NHL-tason palkkoja. Suomen liigaseuroihin kohdistuva palkannousupaine uhkaa vain vahvistua.
Uhkat on jo täällä huomattu, mutta tilanteeseen ei vielä ole täysin herätty. Jokerien omistaja Harry Harkimo luonnehti Iltalehdessa seurojen tilannetta pelaajakilpailussa todella vaikeaksi. Hänen lääkkeensä on liigajoukkueiden määrän pudottaminen 12:een, koska hyviä pelaajia ei riitä kaikille.
Voi kysyä, pitäisikö liigaa supistaa vieläkin pienemmäksi, jotta mielenkiinnottomista otteluista päästäisiin ja yleisön ja sponsoreiden kiinnostus saataisiin pidettyä yllä. SM-liigaa ei välttämättä tarvitsisi pitää suljettuna. Olisi vain pidettävä huoli siitä, ettei liigapaikka avaudu, jos seuran talous ei ole kunnossa. Radikaaleja muutoksia on muutaman vuoden sisällä pakko saada aikaan.