Tutkimustulokset osoittavat, että ahkera harjoittelu ja monipuolinen liikunnan harrastaminen luovat otollisimmat lähtökohdat huippu-urheilijan uraa varten. Tilastojen mukaan 18 harjoitustuntia viikossa on riittävä määrä tukemaan kilpaurheiluun tähtäävän nuoren tavoitetta.
"Vähintään tuo määrä on suositeltavaa lapsesta aikuisikään saakka. Pitää muistaa kuitenkin, että liikunnan muoto muuttuu matkan varrella. Lapsena suurin osa tunneista tulee leikin ja esimerkiksi pihapelien kautta. Vanhempana keskitytään enemmän sitten lajikohtaiseen harjoitteluun", Oulun Kärppien junioripäällikkö Tuomo Räty opastaa.
Hän muistuttaa heti perään, että Kärpät on ollut pelaajistoltaan 2000-luvulla SM-liigan omavaraisin seura, ja että sen tavoite on myös tulevaisuudessa pysyä samalla paikalla.
"Olemme perehtyneet siihen, minkälainen polku on lapsesta huippu-urheilijaksi. Meidän tehtävä on kertoa asioista nuorille pelaajillemme ja heidän vanhemmilleen -- siis tarjota vinkkejä pelaajille, vinkkejä vanhemmille", Räty alleviivaa.
Kärppien junioripäällikön mukaan kehittymisen periaate voidaan jakaa kolmeen lokeroon: harjoitteluun, ravintoon ja lepoon.
"Nuoren pelaajan kohdalla vanhempien panos on suuri, sillä kaksi kolmasosaa noista rakentuu kodin kautta. On äärimmäisen tärkeää, että nämä kolme asiaa ovat tasapainossa, mikäli tähtää kilpa- tai huippu-urheilun pariin" Räty sanoo ja jatkaa:
"Vanhemmat eivät saa painostaa kuitenkaan liikaa. Kilpailulliset tavoitteet eivät tule kotoa, vaan lapsesta tai pelaajasta itsestään. Lätkän täytyy olla kivaa."