Ylennykset: Tässä on re­ser­vin ylen­nyk­siä it­se­näi­syys­päi­vä­nä – katso, ketkä poh­jois­suo­ma­lai­set on ylen­net­ty

Huip­pu­tut­ki­jat: Ei ole pois­sul­jet­tua, että Venäjä val­mis­tau­tuu sotaan

Hanna Smith ja Jarno Limnéll arvioivat, että myös Suomi saattaa olla vakavassa vaarassa.

Venäjällä juhlittiin Krimin valtaamisen vuosipäivää aiemmin maaliskuussa. Moskovan juhlallisuuksissa puhui presidentti Vladimir Putin. Venäläismielisten joukkojen sotilaita Ukrainassa. Venäjän valtasi Krimin niemimaan Ukrainalta reilu vuosi sitten.
Venäjällä juhlittiin Krimin valtaamisen vuosipäivää aiemmin maaliskuussa. Moskovan juhlallisuuksissa puhui presidentti Vladimir Putin.
Venäjällä juhlittiin Krimin valtaamisen vuosipäivää aiemmin maaliskuussa. Moskovan juhlallisuuksissa puhui presidentti Vladimir Putin.
Kuva: MAXIM SHIPENKOV/POOL

Vakava huoli Suomen turvallisuudesta kalvaa monien asiantuntijoiden mieltä. Arvostetut tutkijat Hanna Smith ja Jarno Limnéll arvioivat sunnuntaina Hufvudstadsbladetissa ja ruotsalaisessa Svenska Dagbladetissa julkaistussa kirjoituksessaan, että Suomen on varauduttava pahimpaan.

Pahimmalla tutkijat tarkoittavat Venäjän Suomeen kohdistamaa aseellista hyökkäystä.

– Sodalla on aina ollut yksi maali: saavuttaa poliittisia tavoitteita. Voimme vain arvailla, mitkä ovat Venäjän tavoitteet.

Tutkijat arvioivat, että Venäjä on testannut sotaharjoituksilla ja informaatiosodalla, miten hyvin eri valtiot ovat valmistautuneet suojaamaan itseään.

– Toisin sanoen yritetään saavuttaa poliittisia tavoitteita ilman väkivaltaa. Ei ole kokonaan poissuljettua, että sillä tavalla valmistaudutaan oikeisiin sotilastoimiin, tutkijat varoittavat.

Heidän arvionsa on, että Venäjästä ei ole tulossa oikeusvaltiota, vaikka Vladimir Putin ei olisi presidenttinä.

Euroopassa joudutaan elämään pitkään rauhan ja sodan välitilassa. Tutkijoiden mielestä suomalaisten poliitikkojen on vahvistettava länsisuhteita. Nato-jäsenyyttä he pitävät länsisuuntauksen vahvistamisen viimeisenä toimena.

– Venäjällä on monia heikkouksia, mutta maan kyky yllättää länsimaat on monesti antanut sille voimaa neuvotteluissa, jotka seuraavat kriisejä.

Tutkijat viittaavat kirjoituksessaan historiaan, jonka opetuksiin kuuluu se, että yllätyksellisyys on usein antanut aggressiiviselle valtiolle yliotteen. Esimerkkinä Venäjän yllätyksellisyydestä he pitävät sitä, että maa miehitti Krimin niemimaan alle kuukausi sen jälkeen, kun valta oli vaihtunut Ukrainassa.

He korostavat sitä, että Venäjä rikkoi kansainvälistä lakia ja Ukrainan kanssa solmimiaan sopimuksia – sekä valehteli länsimaiden johtajille.

Laajassa artikkelissaan he sälyttävät yksiselitteisesti Venäjän syyksi sen, että jo kadonneeksi luultu sodanuhka on palannut Eurooppaan. Tästä huolimatta tutkijat toivovat Venäjän ja länsimaiden pystyvän vuoropuheluun. Suomen on heidän mukaansa tehtävä yhteistyötä Venäjän kanssa, mutta asetettava länsisuhteet ehdottomasti ja selkeästi idänsuhteiden edelle.

Suhde Ruotsiin on heidän mielestään Suomen länsisuhteiden ytimessä.

Yle uutisoi tänään, kuinka maastamuutto Venäjältä on kiihtynyt.