Bio- ja geeniteknologiaa hyödynnetään yhä enemmän uusien kasvilajikkeiden jalostamisessa. MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) tuore tutkimus visioi, että maailman viljellystä pinta-alasta noin 40 prosenttia on kaupallisessa gm-viljelyssä vuonna 2025.
Lisäksi konekanta muuttuu ja tehostuu automaation ja robotiikan myötä.
MTT:n mukaan Suomessa muuntogeeniset kasvilajikkeet otetaan käyttöön hieman myöhemmin kuin muualla maailmassa. Todennäköisesti runsaat 20 prosenttia maamme peltopinta-alasta on muuntogeenisessä viljelyssä vuonna 2025.
Bio- ja geeniteknologiaa halutaan hyödyntää jalostettaessa kuivuutta, kylmyyttä ja suolaa paremmin kestäviä kasvilajikkeita sekä yhä vahvemmin non-food-sovelluksissa, kuten energiakasvilajikkeiden jalostuksessa. Mahdollisuuksia nähdään myös muussa kuin perinteisessä maataloustuotannollisessa hyödyntämisessä.
"Bioteknologia voi tarjota ratkaisuja esimerkiksi energiatuotantoon, jätteiden käsittelyyn, biohajoavien pakkausmateriaalien kehittämiseen sekä maatilan jätevedenpuhdistukseen", luettelee erikoistutkija Pasi Rikkonen MTT:stä.
Suunta kohti suurempia järjestelmiä
Maatalouskoneiden kokonaismyynnissä ei nähty pitkällä aikavälillä suuria muutoksia. Konekanta voi pienentyä, mutta sen käyttötehokkuus ja erikoistuminen lisääntyy. Erikoiskoneiden automaatio ja robotiikka nostavat konehankintojen hintoja. Tämä kannustaa yhteiskonehankintoihin ja koneurakointiin. Samalla sadonkorjuukoneissa siirrytään yhä suurempiin järjestelmiin.
Maa- ja elintarviketalouden ennakointitutkimus tarjoaa tutkittua tietoa maatalouden tulevaisuuteen vaikuttavista muutostekijöistä, muutoksista ja laajemmista trendeistä niin kansalliselta kuin globaaliltakin näkökulmalta katsoen.