Oulu Nuorten ihmisten hullunrohkeutta, tekemisen paloa ja monia onnekkaita sattumia. Siinä eväitä, joilla oululainen Technopolis on 25 vuodessa raivannut tiensä valtakunnalliseksi menestystarinaksi. Pörssiyhtiön toimitusjohtaja Pertti Huuskonen ei ole huolissaan myöskään suomalaisen huipputeknologian tulevaisuudesta. Menestys edellyttää kuitenkin sitä, että täällä riittää osaavia ihmisiä myös jatkossa.
- Suomen onni on, että suomalaisen insinöörin hinta-laatusuhde on kunnossa. Kiinassa hyvin koulutettu osaava insinööri ei ole enempää kuin puolet suomalaista halvempi. Taiwanissa insinöörityö on jopa kalliimpaa kuin Suomessa, ja Yhdysvalloissa se maksaa kolme kertaa enemmän kuin Suomessa, Huuskonen selvittää syitä, joiden hän uskoo olevan tärkeä selitys siihen, miksi moni maailmanlaajuisesti toimiva yritys toimii edelleen Suomessa.
Huuskosen mukaan Suomen huipputeknologian valtti löytyy tuotekehityksestä ja tuotannosta, joka palvelee tuotekehitystä. Ainakin osa muusta teknologiatuotannosta siirtyy vääjäämättä esimerkiksi Kiinaan, jossa työ maksaa vain kymmenesosan siitä, mitä Suomessa.
Huippuopiskelijoita Suomeen
Huuskonen toivottaa lämpimästi tervetulleeksi pääkaupungin huippuyliopistohankkeen. Hän toivoo, että rakenteiden ravistus lyö läpi koko suomalaisen yliopistokentän.
- Kilpailu myös tuotekehityksessä on koventunut. Jos meillä ei tajuta sitä, että yliopistojen ja korkeakoulujen täytyy yltää nykyistä kovemmalle tasolle, silloin hukka meidät perii.
Huuskosen mukaan esimerkiksi Pekingissä Kiinassa toimii Tsinghuan yliopisto, jonne pääsee sisään joka 15 000:s hakija. Hän arvioi, että Suomessa syntyy vuodessa vain 1-2 lasta, joilla olisi mahdollisuus päästä tähän opinahjoon.
- Tsinghuan yliopistossa opiskelleita ihmisiä on ollut töissä muun muassa Oulun yliopistossa. He ovat väitelleet muita nopeammin, vaikka he ovat tehneet samaan aikaan vaativaa päivätyötä yrityksissä, Huuskonen lisää.
Hän kehottaakin vakavasti miettimään keinoja, joilla myös Suomen yliopistoihin saataisiin houkuteltua lisää ulkomaalaisia opiskelijoita, muun muassa Venäjältä. Näin Suomi saisi lisää osaajia. Lisäetuna suomalaiset opiskelijat pääsisivät kansainväliseen ilmapiiriin jo opiskeluaikanaan.
Yksi tärkeä osa korkeakoulurakennelman muutosta on Huuskosen mukaan se, että yritysmaailma saataisiin tiiviisti mukaan yliopistoihin, myös rahoittajina. Hän muistuttaa, että Technopolista ei olisi Oulussa ilman Oulun yliopistoa eikä teknologiakeskuksia muualla Suomessa ilman paikallisia korkeakouluja.
Konkareiden kokemus käyttöön
Suomen teknologiaosaamisen etuna on Huuskosen mukaan myös pitkä kokemus. Haasteena onkin, miten tämä osaaminen saataisiin nykyistä paremmin käyttöön eli kuinka sellaiset ihmiset, joilla on pitkä ura takana ja jotka eivät ehkä jaksa ikänsä puolesta tehdä enää töitä täysillä eturintamassa, voisivat edelleen toimia yrityksissä.
- Suomessa on valitettavasti vielä sellaista kulttuuria, että kun henkilö täyttää 63 tai 65 vuotta, häntä kehotetaan häipymään työelämästä. Näinhän ei pitäisi olla, Huuskonen sanoo.
Hän huomauttaa, että esimerkiksi Yhdysvalloissa vielä 75-vuotiaat ihmiset pysyvät töissä. He auttavat uusien yritysten perustamisessa ja ovat nuorten tukena. Myös Aasiassa ikää ja kokemusta kunnioitetaan.
Huuskosen mielestä Suomessakin senioreiden työhön osallistumisesta tulisi tehdä yhteiskunnallisesti tärkeä asia.
- Meillä on erilaisia kampanjoita tasa-arvon edistämiseksi tai juopottelun vähentämiseksi. Miksi ei voisi olla seniorikansalaisten kokemusten ja arvostamis- ja työssäpysymiskampanja, Huuskonen esittää.
Technopolis Oyj juhlii 25-vuotista taivaltaan Oulussa torstaina.