Tyrnävän kunnanjohtaja Jarmo Ronkainen on tyytyväinen palkkaansa. "Tein oman palkkatoivomuksen ja se maksettiin. Palkkani on vain parisataa enemmän kuin Ylikiimingissä, mutta tiesin, ettei palkka nouse paljoa."
Ylikiimingin kunnanjohtajan vakinaisesta pestistä Tyrnävälle eduskuntaan valitun Tapani Töllin (kesk.) sijaiseksi siirtyneelle Ronkaiselle maksetaan palkkaa 4 922 euroa kuukaudessa.
Ronkaisen palkka sijoittuu Pohjois-Suomen kunnan- ja kaupunginjohtajien rankingissa selvästi pienimpien kuntien ja kaupunkien väliin.
Oulun ykkösjohtajan Kari Nenosen palkkapussin reilut 8 000 euroa jäävät selvästi pajatson räjäyttäneen Jyväskylän uuden kaupunginjohtajan Markku Anderssonin ennätyspalkan alapuolelle. Jyväskylän uudelle luudalle maksetaan palkkaa huimat 11 500 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi tiliä kasvattaa myös auto- ja asuntoetu. Oulun kaupunginjohtajan palkka jää myös isojen kaupunkien johtajien keskiarvopalkan jälkeen.
Palkkaus ajaa
muihin töihin
Kalevan eräisiin Pohjois-Suomen kaupunkeihin ja kuntiin tekemä kysely paljastaa, että johtajien palkat eivät ole poikkeuksellisen suuria ja ne noudattelevat varsin pitkälle kuntakokoja. Selvitetyistä kunnista hännänhuippuna on piskuinen Merijärvi, jonka johtaja Kaija Eskola saa 3 200 euron kuukausipalkkaa.
Haapaveden kaupunginjohtajan tehtävät jättäneen Tuomo Karjalaisen mielestä kunnan- ja kaupunginjohtajien palkat ovat selvästi alakantissa. "Palkoissa on korotusvaraa yleisesti 20-30 prosenttia. Se on yksi syy siihen, että alalle ei tule hyviä hakijoita riittävästi."
Palkka vaikutti osaltaan siihen, että Karjalainen vaihtoi työnantajaa 31 kuntavuoden jälkeen. Hän siirtyi Punkaharjun kuntoutuskeskuksen toimitusjohtajaksi. "Tosin nyt palkkaa on korjattu, se on hyvä", 5 100 euroa kuussa Haapavedellä ansainnut Karjalainen kertoo.
Monessa kunnassa lääkäreiden ja rehtoreiden palkat ovat ajaneet tai ajamassa kunnanjohtajan palkan ohi.
"Tämä ei ole organisaation kannalta oikein. Kunnanjohtajalla on vastuu koko kunnasta."
Yrityksen toimitusjohtajan palkkaan on kunnanjohtajan ansioita vaikea verrata. "Työn vaativuuden ja laaja-alaisuuden suhteen niitä voi kyllä verrata. Yrityksissä on hyväksyttävä korkeampi palkkataso, koska niissä on paljon kuntaa suurempi tulosvastuu ja riski siitä, että työ päättyy", Karjalainen sanoo.
Hakijapulaan
paljon syitä
Palkka ei ollut etusijalla, kun Jarmo Ronkainen hakeutui reilu vuosi sitten Tyrnävälle. "Toki palkka on tärkeä, mutta paljon enemmän merkitsee, että kunta on Ylikiiminkiä isompi, ollaan Oulun seutukunnassa ja selkeästi kasvukunnassa."
Monien kuntien johtajien virkoihin ei ole tunkua. Vaikka palkkakuoppia on, ne eivät ratkaise yksin. "Palkkaa tärkeämpi tekijä hyvän johtajan saannissa on kunnan yhteistyöilmapiiri. Niissä on paljon eroja", Jarmo Ronkainen sanoo.
Työ on vaativaa ja sitovaa, ja siinä on paljon kiinni työajan ulkopuolella.
Myös kunnan sijainti vaikuttaa paljon. Jos talousahdinko on kova, väestön ikärakenne heikko ja kunnan muuttotappio iso, hyvää johtajaa on vaikea saada.
Asia on sama kuin yrityksissä. "Menestyvän yrityksen on paljon helpompi saada hyvä johtaja kuin heikon yrityksen", Ronkainen sanoo.
Myös kauniit puheet kuntayhteistyöstä eivät läheskään aina toimi.
"Virkamieskunnan halu yhteistyöhön on hyvä, mutta usein luottamushenkilöt ovat mustasukkaisia oman kunnan edun vartijoita", Haapaveden entinen kaupunginjohtaja Tuomo Karjalainen väittää.