Suomi rakentaa tulevaisuuttaan Euroopan unionin tavoin tiedon, osaamisen ja innovaatioiden varaan. Laadun kohottamiseksi halutaan panostaa erityisesti huippuyksiköihin ja niiden muodostamiin verkostoihin.
EU:n komissio esittää perustettavaksi osana eurooppalaisen tutkimusalueen muodostamista Euroopan teknologiainstituuttia (EIT), joka laadullaan kykenisi haastamaan maailman huippuyliopistot.
Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti Suomeen ollaan synnyttämässä valtion tiede- ja teknologianeuvoston johdolla kilpailukykyisiä tieteen ja teknologian huippuosaamisen keskittymiä.
Suomen biokeskusten yhteistyötä on tarkoitus tiivistää ja muodostaa niistä "Biokeskus Suomi". Tämän verkoston kärkihankkeena ollaan perustamassa Helsingin yliopiston yhteyteen uutta molekyylilääketieteen, -genetiikan ja -epidemiologian kansainvälistä tutkimuskeskusta (CMM).
Komission esitys Euroopan teknologiainstituutista on vielä ajatusasteella. Uuden tiedeorganisaation erityispiirteitä olisivat muun muassa kannustava palkkataso ja vähäinen byrokratia. Instituutti muodostettaisiin eurooppalaisista tutkimuksen huippuyksiköistä ja -ryhmistä.
Ehdotuksen mukaan instituuttiin valitut tutkimusryhmät tai -yksiköt erotettaisiin juridisesti alkuperäisistä organisaatioistaan ja liitettäisiin määräajaksi hallinnollisesti teknologiainstituutin osaksi.
Instituutin keskushallinto toimisi Brysselissä ja yksiköt saisivat rahoituksensa jäsenmailta, mutta jäisivät toimimaan alkuperäisen isäntäorganisaation yhteyteen. Korkeatasoista ja tuloksellista tutkimus- ja koulutusorganisaatiota ei luoda lyhyessä ajassa hallinnollisella päätöksellä. On perusteltua rakentaa uusi "huippuyliopisto" olemassa olevista korkeatasoisista tutkimusryhmistä ja -yksiköistä.
Sen sijaan on vaikea kuvitella, että esitetyllä "kauko-ohjaus-hallintomallilla" voitaisiin kehittää innovaatiotoimintaa tehokkaammin kuin fyysisen läheisyyden vallitessa. Byrokratia ei myöskään kevenisi verrattuna siihen, että yksiköt toimisivat edelleen osana alkuperäisiä organisaatioitaan. Tuskin yliopistot, tutkimuslaitokset tai yritykset ovat halukkaita kilpailun kiristyessä luovuttamaan parhaita osiaan yhteiseen hyvään vastineetta.
Euroopan yliopistojen yhteistyöorganisaatio EUA on esittänyt jäsenyliopistojensa yhteisenä kantana, että EIT pitäisi toteuttaa tutkimusohjelmana, johon tutkimusryhmät hakeutuisivat kilpailun kautta. Ohjelmaan valitut ryhmät tai yksiköt saisivat "EIT-laatuleiman".
EUA:n kannanottoon on helppo yhtyä. Oulun yliopistossa toimii useita tutkimusryhmiä, jotka täyttävät Euroopan teknologiainstituutin osaamiskeskittymien kriteerit. Esimerkiksi tietoliikennetekniikan alueella toimiva CWC-tutkimuskeskus, joka edustaa alansa eurooppalaista kärkeä.
Valtion teknologianeuvostossa suunnitteilla olevien strategisten huippuosaamisen keskittymien tulee olla kansainvälisesti korkeatasoisia ja kilpailukykyisiä. Niiden on lisäksi oltava merkittäviä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tulevaisuuden kannalta. Keskittymät muodostuisivat eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä, jossa korkeatasoinen tiede, teknologian kehittäminen ja innovaatiotoiminta olisivat keskenään jatkuvassa vuorovaikutuksessa.
Oulun yliopisto on profiloitunut kansainvälisessä tiedeyhteisössä voimakkaasti informaatiotekniikkaan. Tällä yliopiston painoalalla tehty tutkimustyö on johtanut merkittävään määrään tieteellisiä läpimurtoja ja laajaan liiketoimintaan. Kansainvälisesti johtavassa asemassa on selvimmin tietoliikennetekniikka.
Vahvaa osaamista on myös muun muassa tietokonetekniikassa, informaatiokäsittelyssä ja ohjelmistotekniikassa. Informaatiotekniikan uudistumiskyky näkyy mikro- ja nanotekniikan sekä bio-IT:n uusissa avauksissa. Yliopiston lisäksi Oulun alueen kansainväliseen ICT-alan osaamiskeskittymään kuuluvat VTT Elektroniikka ja lukuisa määrä korkeatasoista tutkimus- ja kehitystoimintaa aktiivisesti harjoittavia yrityksiä.
On tärkeää, että Oulun yliopiston biotekniikan painoalan koordinaatio-organisaatio Biocenter Oulu tulee osaksi Biokeskus Suomi -verkostoa sekä perustettavaa kansainvälistä molekyylilääketieteen tutkimuskeskusta. Toimintamallin on kuitenkin oltava sellainen, että uusi tutkimuskeskus ja nykyistä tiiviimpi biokeskusten verkottuminen tuo tutkimukseen tehokkuutta ja parantaa sen laatua. Kullakin verkostossa toimivalla biokeskuksella tulee myös olla kansallista vastuuta vahvuusalueillaan.
Oulun vastuualueet voisivat olla kansallinen geenimuunnettujen hiirten tuotantoyksikkö ja kansallisesti organisoitu hiirten fenotyypin analysointi. Oulussa on lisäksi erityisosaamista esimerkiksi molekylaarisessa entsymologiassa, bioprosessitekniikassa, biolaskennassa ja biomolekyylien tunnistuksessa.
Huippuyksikkö- ja keskittämispolitiikasta on olemassa useita mielipiteitä. On kuitenkin tärkeää havaita, että ne ovat merkittävä osa kehitteillä olevaa sekä kansallista että eurooppalaista tiede- ja korkeakoulupolitiikkaa. Niissä mukana olosta hyötyy koko Oulun seutu.
Oulun yliopiston kaikilla kolmella painoalalla, VTT:llä ja alueella toimivilla yrityksillä on vahvaa osaamista, joka tulee huomioida huippuyksikköjä valittaessa ja osaamiskeskittymiä muodostettaessa. Tietoliikennetekniikan vetovastuu voisi perustellusti olla Oulussa ja Oulu voisi olla merkittävässä roolissa myös esimerkiksi biotekniikan, mikro- ja nanotekniikan sekä bio-IT:n keskittymissä.
Kirjoittaja on Oulun yliopiston rehtori.