Oulu Stakesin tutkimusprofessorin Matti Rimpelän mielestä on surullista, että huippulukiot ryöstöviljelevät opiskelijoita. Eivätkä nämä lukiot välttämättä ole edes huippuja, vaan ovat luoneet maineen, jonka varjolla pystyvät rekrytoimaan parhaat opiskelijat.
Samalla synnytetään kova menestymisen, kilpailemisen ilmapiiri. Rimpeläinen vertaa lukioita työpaikkoihin, jotka imevät parhaat työntekijät: Jos et jaksa, niin ulos. Rimpeläisen mielestä työhyvinvoinnista ei olla oikeasti kiinnostuneita.
"Minusta tässä on pahinta, että raju akateeminen kilpailu on viety lasten, 16-vuotiaiden keskuuteen", Rimpeläinen tykittää, vaikka pehmentääkin: "Se on minusta ihan ok, jos sitten huolehditaan turvaverkoista."
Kun lähtöpisteet sekä motivaatio otetaan huomioon ja katsotaan, mitä nämä lukiot saavat aikaan, niin todennäköisesti opiskelijat pystyisivät samaan myös muissa lukioissa. Rimpelän mielestä juuri valikoiminen kiristää kilpailua. Tätä kautta luodaan hyvin kiihkeä kilpailun ilmapiiri ja oppilashuolto on heikoissa kantimissa.
"Puhun yleisellä tasolla, en puhu mistään Oulun lukioista, vaan tämä on minun mielikuvani, kun katson lukioita eri kaupungeissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla."
Opiskelijoiden kokemat paineet nousivat Oulussa jälleen keskusteluun lukiolaisen itsemurhatapauksen jälkeen.
Ryöstöviljelyllä Rimpelä tarkoittaa opiskelijoiden rekrytoimista hyvin laajalta alueelta. Erikoistuneisiin lukioihin kun hakeudutaan laajalta alueelta.
"Omassa koulussa ja ympäristössä ollaan oltu niitä tähtiä ja sitten yhtäkkiä joudutaankin kilpailemaan ihan toisessa sarjassa. Eli olet ollut hyvä suomensarjan pelaaja, ja sitten oletkin Veikkausliigassa tai Oulun Kärpissä. Silloin ei hirveästi auta, vaikka olisikin Mikkelissä mennyt mukavasti."
Vahva opiskelija-
huolto tarpeen
Rimpelän perää vastuuta siitä, että nuori joutuu käymään koulussa joko pitkien matkojen takaa tai muuttamaan pois kotoaan. Kilpailutetussa työympäristössä oppilaitosten oman opiskeluhuoltotuen tulisi olla erittäin vahva.
"Ensimmäinen kriteeri on, että opiskelijahuollossa on terveydenhoitaja, psykologi ja kuraattori 500 opiskelijaa kohden."
Oulun normaalikoulun 250 oppilaan lukion rehtori Sari Eskola myöntää, että kilpailu on kovaa, menestyspaineita on ja vaatimustaso nousee. Tulospaineita asettavat opiskelijat itse. Yksi iso kynnys on työmäärä, joka lukiossa rymähtää päälle.
"Varmasti paineita lähtee syntymään jo siitä, että pitää ruveta opintoja itse suunnittelemaan ja vastaamaan kaikesta, vaikka meilläkin panostetaan tosi paljon opintojen ohjaamiseen", Eskola pohtii.
"Vaikka on se kiire ja koko ajan paineita, niin kuitenkin muistettaisiin, ettei tämä elämää suurempaa ole tämä lukionkaan käynti. Pitäisi jäädä aikaa itselle ja muille harrastuksille, olemiselle ja kavereille."
Tuska ja ahdistus
näkyy koulussa
Oulun Lyseo on kaupungin suosituin lukio, jonka kirjoilla on 750 aktiivioppilasta. Rehtori Teuvo Laurinolli katsoo, että paine oppilaiden keskuudessa on lisääntynyt.
"Tänne on pyrkinyt paljon kunnianhimoisia nuoria ja jotkut saattavat olla vähän liiankin kunnianhimoisia. Pitäisi kaikissa aineissa olla aina kaikki numerot kymppejä ja siitähän tulee tietenkin stressiä. Sehän ei normaali-ihmiseltä onnistu tavallisen työpäivän puitteissa."
Normaalikoulun lukiossa ykkösten ja abien opinto-ohjaajana työskentelevä Hanne Kokko sanoo näkevänsä paljonkin nuorten tuskaa ja ahdistusta. Se näkyy esimerkiksi anoreksiana ja muina mielenterveysongelmina. Äärimmäisten ongelmien taustalla hän näkee silti koko nuoren elämäntilanteen, kodin, tyttö- tai poikaystävät, yhteiskunnan paineet.
"Koulu - ja puhun lukiosta myös - on enemmän sellainen tuen antaja sen takia, että siellä ovat ne kaverit, jotka ovat nuorelle se tärkein asia elämässä kyllä tuossa iässä", Kokko korostaa.