Huip­pu­ko­kous voi epä­on­nis­tua

EU-mailla on edessään ratkaiseva viikko perustuslakiehdotuksen käsittelyssä. Onnistumisen edellytykset eivät ole erityisen suuret, ja monilla tahoilla pelätäänkin vesitettyjä kompromisseja.

Kuin veljekset. EU:n tämänhetkisen puheenjohtajamaan Italian pääministeri Silvio Berlusconi (vas.) tapasi sunnuntaina Berliinissä saksalaisen virkaveljensä Gerhard Schröderin. Parivaljakon keskustelut keskittyivät EU:n perustuslakiehdotuksen kiemuroihin.
Kuin veljekset. EU:n tämänhetkisen puheenjohtajamaan Italian pääministeri Silvio Berlusconi (vas.) tapasi sunnuntaina Berliinissä saksalaisen virkaveljensä Gerhard Schröderin. Parivaljakon keskustelut keskittyivät EU:n perustuslakiehdotuksen kiemuroihin.
Kuva: afp

EU-mailla on edessään ratkaiseva viikko perustuslakiehdotuksen käsittelyssä. Onnistumisen edellytykset eivät ole erityisen suuret, ja monilla tahoilla pelätäänkin vesitettyjä kompromisseja. Puheenjohtajamaa Italian pääministeri SilvioBerlusconi sanoi sunnuntaina Berliinissä olevansa 55-prosenttisesti optimistinen sopimuksen syntymisestä.

Berslusconi antoi edellisenä päivänä yhteisymmärryksen syntymiselle vain 50-50-prosentin mahdollisuuden, joten neuvottelut Saksan liittokanslerin Gerhard Schröderin kanssa valoivat Berlusconiin lisää toivoa. Schröder ja Berlusconi eivät kuitenkaan laskeneet pois mahdollisuutta, että ensi torstaina alkava huippukokous epäonnistuu perustuslain hyväksymisessä.

Berlusconi sanoi lauantaina, ettei mitään dramaattista tapahdu, vaikka perustuslain valmistelu siirtyisi lopullisesti tammikuussa alkavalle Irlannin puheenjohtajakaudelle.



Ääntenpainotuksesta
kova köydenveto


Kysymys on ennen kaikkea jäsenmaiden ääntenpainotuksesta tehtäessä päätöksiä ministerineuvostossa. Saksa on osoittautunut tiukaksi Espanjan ja Puolan vastustajaksi tässä kysymyksessä.

Ulkoministeri Joschka Fischer on sanonut pitävänsä neuvotteluja epäonnistuneina, ellei ääntenpainotuksesta päästä sopimukseen tämän viikon huippukokouksessa. Fischer on varoittanut EU:n alkavan vähitellen hajota, ellei perustuslakia saada aikaan.

Berlusconi vetosi Espanjaan ja Puolaan, jotta nämä siirtyisivät tukemaan niin sanottua. kaksoisenemmistöä, jolloin päätöksen taakse on saatava 50 maista ja 60 prosenttia väestöstä. Kaksoisenemmistöön on ehdotettu muitakin versioita, kuten 50/50, 50/66, 55/55, 60/60 ja 66/66.

Espanja ja Puola saivat kaaosmaisissa Nizzan neuvotteluissa vuonna 2000 melkein yhtä paljon ääniä kuin kaksi kertaa suurempi Saksa, koska Ranska keskittyi vain siihen, ettei Saksa enempää ääniä kuin Ranska. Nyt nuo kaksi maata eivät halua etuudestaan luopua tai myyvät sen tosi kalliilla. Schröder eri kuitenkaan ole samalla tavalla kuin edeltäjänsä Helmut Kohl ostamaan sopua rahalla.



Suurten maiden
paino kasvaa


"Nämä kaksi maata ovat tietyllä tavalla nauttineet etuoikeudesta, sanoisin säännöttömyydestä, mikä ei heijasta niiden väestön eikä bruttokansantuotteen todellisuutta", Berlusconi sanoi lauantaina Välimeri-maiden kokouksessa Tunisissa.

Jos kynnys olisi 50/50 päätökset syntyisivät helpoimmin. Jos kynnystä nostetaan, Espanja ja Puolakin olisivat useammin vaa´ankieliasemassa. Kolme suurta jäsenmaata pystyvät estämään päätöksenteon mallissa 50/60 ja 60/60 sekä Nizzan sopimuksen ääntenpainotusten mukaan.

Valtionpäämiesten on löydettävä ratkaisu myös komission kokoonpanosta, puolustuksesta, parlamenttipaikoista ja parlamentin vallan laajentamisesta, EU:n presidentin ja ulkoministerin asemasta ja kristinuskon mainitsemisesta.



Puolustusesityksellä
hyvät mahdollisuudet


Komission kokoonpanosta saataneen ratkaisu, jossa jokaisella maalla on oma komissaari. Parlamentin painoista vallitsee yhteinen näkemys, mutta parlamentin budjettioikeuksien laajennuksesta jouduttaneen keskustelemaan.

Presidentin ja ja ulkoministerin rooleistakin on löytymässä yksimielisyys. Diplomaattilähteiden mukaan puolustuskysymyksessä on mahdollisuudet 50-50, että asiaan saataisiin Suomen ehdottama muoto, joka virallisesti jätettiin Italialle perjantaina.

Italialta odotetaan uusia ehdotuksia mahdollisesti keskiviikkona, kun EU-maiden ulkoministerit ovat viimeisen kerran käyneet läpi perustuslakiehdotuksia maanantaina pidettävässä hallitusten välisessä konferenssissa.

Suurten poliittisten kysymysten lisäksi huippukokouksessa odotetaan kiistaa kristillisten arvojen mainitsemisesta. Osa jäsenmaista on jyrkästi vastaan ja osa puolesta.

Suomi esitti perjantaina oman versionsa perustuslain johdantoon mallia, jossa puhutaan muun muassa yhteisestä kohtalosta, jäsenmaiden historian kulttuurin ja perinteiden kunnioittamisesta, mutta ei sanallakaan viitata uskontoon.

Ilmoita asiavirheestä