Ennen lensivät tiiliskivet ja kyynelkaasu vaahtosi. Kokemuksista on otettu opiksi. Kun suurimpien teollisuusmaiden G8-järjestö kokoontuu alkavan viikon loppupuolella pohjoissaksalaisessa Heiligendammin pikkukylässä, eivät mielenosoittajat pääse lähellekään tärkeimpiä vieraita.
Nyt huomio on kohdistunut jättimäiseen teräsaitaan, joka kiertää 13 kilometriä matkan kokouspaikan ympärillä. Se on kuin muisto kylmän sodan vuosilta: 2,5 metriä korkea, piikkilangalla kehystetty aita, jossa on tiheä videokameraverkosto ja vain kaksi kulkuporttia.
Aidan sisäpuolella maailman keskeiset johtajat pohtivat kolmipäiväisessä tapaamisessa ilmastomuutoksen, Afrikan köyhyyden ja globalisaation haasteita. Aidan ulkopuolella kymmenet tuhannet mielenosoittajat yrittävät häiritä kokouksen kulkua ja saada sanansa kuuluville.
Heiligendammin huippukokouksesta uhkaa tulla samanlainen voimainkoetus poliisin ja protestoijien välillä kuin niin monista vastaavista huippukokouksista viime vuosina.
Tuoreessa muistissa ovat yhä uutiskuvat WTO-kokouksesta Seattlesta (1999), EU-huippukokouksesta Göteborgista (2004) ja G8-kokouksesta Genovasta (2004). Niissä tilanne ryöstäytyi käsistä.
Keskusteluja
takkatulen äärellä
Johtavien teollisuusmaiden huippukokoukset olivat alkuvaiheessa varsin erinäköisiä kuin tänään.
Ensimmäinen pidettiin Saksan liittokanslerin Helmut Schmidtin ja Ranskan presidentin Valéry Giscard D´Estaingin aloitteesta Ranskan Rambouilletissa. Elettiin öljykriisin aikaa vuonna 1975. Mainittujen lisäksi mukana olivat Yhdysvaltain, Britannian, Italian ja Japanin johtajat.
Keskustelut olivat hyvin epävirallisia ja ne käytiin kotoisasti takkatulen äärellä. Mitään päätöksiä ei ollut tarkoituskaan tehdä. Ideana oli tuulettaa ajatuksia "yksityisesti" senhetkisistä maailmanpolitiikan kipukohdista.
Sittemmin tapaamisten luonne on muuttunut perusteellisesti. G6 on laajentunut Kanadalla ja Venäjällä G8:ksi. Vuosittaiset tapaamiset ovat nyt tarkkaan valmisteltuja. Tavoitteena on loppujulkilausuma, joka olisi mielellään osanottajia jollain lailla sitova.
Kokouksissa on nykyisin myös "vierailevia tähtiä". Saksa on kutsunut Heiligendammiin ensinnäkin mahdollisten tulevien jäsenmaiden eli Kiinan, Intian, Brasilian, Etelä-Afrikan ja Meksikon valtionpäämiehet. Kutsun on saanut myös viisi Afrikan maata, sillä Afrikan hädän lievittäminen kuuluu kokouksen keskeisiin teemoihin.
Heiligendammiin on komennettu 16 000 poliisia. Rantavedet on eristetty kilometrien matkalta eikä ilmatilassa pääse lähellekään kokouspaikkaa. Kokouksen turvajärjestelyt maksavat 92 miljoonaa euroa. Mellakka-aita lohkaisee siitä 12 miljoonaa euroa.
Kokouspaikaksi valittu Heiligendamm on paitsi idyllinen rantalomakohde myös pieni ja helposti vartioitava. Heiligendamm sijaitsee Mecklenburg-Etupommerin osavaltiossa Rostockin kaupungin länsipuolella.
Suurimmat mielenosoitukset on suunniteltu Rostockiin, sillä kovin lähelle kokouspaikkaa ei protestoijilla ole asiaa eikä sieltä löydy sopivia paikkojakaan suurille väenkokouksille.
G8-kokoukseen odotetaan jopa 100 000 mielenosoittajaa. Joukossa on paitsi rauhallisia vaihtoehtoihmisiä myös aggressiivisia ammattirähinöitsijöitä. Eniten rahaa Heiligendammin protesteihin satsaavat globalisaatiota vastustava Attac-järjestö ja Saksan uusi Vasemmistopuolue.
Yhteenottoihin ja pidätyksiin varaudutaan molemmin puolin. Mielenosoittajien tueksi on tulossa satakunta asianajajaa ja juristia eri puolilta Saksaa.
Mielenosoittajien aika ei käy Itämeren rannalla pitkäksi, sillä varsinaisten protestimarssien lisäksi luvassa on monenkirjavia keskustelutilaisuuksia ja seminaareja.
Kulttuuriakaan ei ole unohdettu. Rostockissa esiintyvät muun muassa U2-yhtyeestä tuttu Bono ja Saksan tunnetuin trubaduuri Herbert Grönemeyer.
Hajunäytteitä
mellakkajohtajista
Heiligendammin kokousta ovat sähköistäneet Saksan turvallisuusviranomaisten tylyt otteet kokouksen alla.
Eri puolilla Saksaa on tehty etsintöjä tunnettujen äärivasemmistolaisten kodeissa. Muutamista vallankumouksellisista on otettu jopa hajunäytteitä, jotta poliisikoirat tunnistaisivat heidät mielenosoittajien joukosta.
G8:sta on tullut kirosana maailmanmenoon kriittisesti suhtautuvien huulilla. Protestointihalukkuutta ei ole vähentänyt se, että Heilingendammin kokousteemat ovat itse asiassa tärkeitä myös useimmille protestoijille: ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen, globalisoituvan maailmantalouden ongelmien lievittäminen ja Afrikan auttaminen.
G8 edustaa mielenosoittajille kaikkivoivia valtaapitäviä, jotka epädemokraattisesti, pienessä piirissä päättävät maailman kohtaloista. Teräsaita on heille symboli siitä, että "oikea" kansa on eristetty tämän kaiken ulkopuolelle.
Ääriryhmiin kuuluvien mielenosoittajien tavoitteena on aidan kaataminen. Se tuskin onnistuu. Mielenosoittajat yrittävät myös häiritä kokouksen kulkua parhaansa mukaan. Suunnitelmissa on Rostockin ja Heiligendammin välisten teiden tukkiminen, jotta tulkit ja muut avustajat eivät pääsisi kokouspaikalle.