Muut huippuvirat ovat esityksen mukaan menossa ranskalaiselle, belgialaiselle ja espanjalaiselle.
EU-maat ovat päässeet sopuun unionin huipputehtävien jakamisesta.
Tiistaina muotoillussa esityksessä Euroopan komission puheenjohtajaksi on ehdolla Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyen. Tehtävän Jean-Claude Junckerilta perivä von der Leyen olisi ensimmäinen nainen komission puheenjohtajana.
Kaikki jäsenmaat Saksaa lukuun ottamatta tukivat von der Leyenia. Saksa pidättäytyi äänestämästä.
Nimitys ei ole kuitenkaan lopullinen, vaan Euroopan parlamentti äänestää vielä hänen valinnastaan. Myöhemmin parlamentti äänestää myös koko komission nimittämisestä.
EU:n valtionpäämiesten huippukokous päätti myös ratkaisuistaan unionin muihin huippuvirkoihin seuraavalle viisivuotiskaudelle.
Huippukokouksia luotsaavaksi Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi nimitettiin Belgian pääministeri Charles Michel. Unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaavaksi korkeaksi edustajaksi on ehdolla Espanjan ulkoministeri Josep Borrell ja Euroopan keskuspankin johtoon Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtaja, ranskalainen Christine Lagarde.
Virkojen jakaminen kahden naisen ja kahden miehen kesken oli muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macronin esittämä tavoite.
Sovinnosta kertoi Eurooppa-neuvoston väistyvä puheenjohtaja Donald Tusk Twitterissä noin kahdeksalta Suomen aikaa.
Päätös on takaisku Suomelle, josta keskuspankin pääjohtajaksi oli toivottu Erkki Liikasta tai Olli Rehniä.
Voitto Unkarille, tappio kärkiehdokasmenettelylle
von der Leyenin nimitys olisi voitto Euroopan kansanpuolue EPP:lle, joka oli suurin puolue kevään europarlamenttivaaleissa. EPP kuitenkin menetti kannatustaan, ja sen nimeämä kärkiehdokas Manfred Weber ei onnistunut nousemaan komission johtoon.
Weber tunnusti tappionsa tiistaina ja luopui asemastaan EPP:n kärkiehdokkaana. Hänen tappionsa on myös lisäkolaus kärkiehdokasmenettelylle.
Aiemmin kokouksessa komission johtoon soviteltiin alankomaalaista Frans Timmermansia, joka vaaleissa toiseksi tulleiden sosiaalidemokraattien kärkiehdokas.
Häntä vastustivat kuitenkin monet Itä-Euroopan maat, kuten Puola ja Unkari, jotka ovat olleet Timmermansin kanssa törmäyskurssilla oikeusvaltiokysymysten vuoksi. Visegrad-maat kertoivat tukevansa von der Leyenia.
Brysselissä syntynyt ja kasvanut von der Leyen puhuu saksan ohella sujuvasti ranskaa ja englantia. Hän on hyvissä väleissä Angela Merkelin kanssa, sillä hän on ainoa henkilö, joka on työskennellyt Saksassa ministerinä Merkelin koko 15-vuotisen kauden ajan.
Saksan sosiaalidemokraattien Martin Schulz, joka toimi Euroopan parlamentin puhemiehenä vuosina 2012–2017, hyökkäsi esitystä vastaan. Saksalaisen Spiegel-lehden haastattelussa hän nimitti von der Leyenia maansa heikoimmaksi ministeriksi ja hänen ehdokkuuttaan voitoksi Unkarin pääministeri Viktor Orbánille.
Parlamentin puhemies ei sisältynyt pakettiin
Tuskin paljastamaan sovintoesitykseen ei kuulunut tietoa Euroopan parlamentin puhemiehestä. Tehtävään on aiemmin spekuloitu muun muassa Weberiä sen jälkeen, kun hän ei onnistunut nousemaan komission puheenjohtajaksi.
Puhemiehestä päättävät itse parlamentin jäsenet, mutta virka nähdään osana nimityskokonaisuutta, jossa maat yrittävät löytää tasapainon eri poliittisen ryhmien, eri valtioiden ja sukupuolten tasa-arvon kesken.
Sovun löytämisellä on ollut kiire, sillä parlamentin odotetaan äänestävän puhemiehestä täysistunnossaan keskiviikkona.
Toisin kuin muut virat, puhemies valitaan kahdeksi ja puoleksi vuodeksi. Henkilö voidaan kuitenkin valita virkaan kerran uudelleen.