Harvinaisen vähäiset odotukset kohdistuvat torstaina alkavaan EU:n huippukokoukseen, jota on jo povattu historian pitkävetisimmäksi. Päämiesten asialistalla on perustuslain kohtalo, laajenemisen tulevaisuus, avoimuus ja käytännön työn tehostaminen. Kaikki tärkeitä aiheita, joista ei etukäteen odoteta löytyvän yksimielisyyttä.
Puheenjohtajamaa Itävalta toivoo, että perustuslaista saataisiin aikaan kannanotto, jonka mukaan vuoden kestänyttä tuumausaikaa jatkettaisiin vielä vuodella ja sen jälkeen tehtäisiin konkreettisia päätöksiä perustuslain voimaantulosta vuonna 2009.
Kansalaisten laimeasta innostuksesta huolestunut komission puheenjohtaja José Manuel Barroso antoi keskiviikkona kehotuksen valtionpäämiehille luoda "tulosten ja projektien Eurooppa". Politiikkaa on toteutettava vahvemmin kansalaisten näkemysten mukaan.
"Ilman perustuslakisopimusta emme voi saavuttaa kaikkea sitä, mitä odotamme Euroopan unionilta", Barroso sanoi.
Komissio on kuitenkin valmis etenemään kiertoteitä, ja Barroso on muun muassa ehdottanut oikeus- ja rikosasioiden käsittelemistä enemmistöpäätöksillä. Näin voitaisiin tehdä, jos kaikki maat niin yksimielisesti päättäisivät. Asiasta on tarkoitus keskustella huippukokouksessa, mutta näkemykset ovat kaukana toisistaan. Monien maiden mielestä se on väärä tapa edetä ja ohittaa perustuslakisopimus.
Huippukokouksessa käydään myös keskustelu laajentumisen tulevista näkymistä. Itävallan päätösasiakirjaehdotuksessa korostetaan useaan kertaan unionin vastaanottokykyä, minkä pelätään antavan vääriä signaaleja hakijamaille linjan jyrkkenemisestä. Ehdotuksen mukaan komissio tekisi raportin unionin vastaanottokyvystä, ja Suomen kaudella joulukuun huippukokouksessa selvitettäisiin vastaanottokyvyn kaikki näkökohdat ja mahdollisuudet parantaa laajentumisprosessia.