Huip­pu­jär­vis­sä nyt paljon muikkua

Tämänvuotisesta muikkusaaliista odotetaan kohtalaista. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) mukaan muikkukannat ovat edelleen vahvoja useissa merkittävissä muikkujärvissä, mutta suuressa osassa maata ne ovat keskinkertaiset.

"Toisella vuodella olevia muikkuja riittää Oulun läänin järvissä", sanoo tutkija Pentti Valkeajärvi.
"Toisella vuodella olevia muikkuja riittää Oulun läänin järvissä", sanoo tutkija Pentti Valkeajärvi.

Tämänvuotisesta muikkusaaliista odotetaan kohtalaista. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) mukaan muikkukannat ovat edelleen vahvoja useissa merkittävissä muikkujärvissä, mutta suuressa osassa maata ne ovat keskinkertaiset.

Esimerkiksi Itä-Suomessa kutukannat ovat olleet jo kolme vuotta peräkkäin alle keskitason.

Muikkukannat olivat viime vuonna keskimääräistä heikompia lähes puolessa Itä-Suomen järvistä. Vahvoja kutukantoja havaittiin vain Puruvedessä sekä eräillä Saimaan ja Pihlajaveden selillä.

"Tuoretta tietoa kesän saaliista ei ole, mutta ennusmerkkien mukaan se on korkeintaan keskitasoa. Tilanne on pysynyt Itä-Suomessa samansuuntaisena jo useamman vuoden. Mistään katastrofista ei ole kysymys", kertoo tutkija Pentti Valkeajärvi.

Koko maan tilanne vaikuttaa hyvältä. Keskimääräisten ja vahvojen vuosiluokkien kautta on jatkunut jo viisitoista vuotta eteläisessäkin Suomessa, jossa kymmenvuotinen muikkukato päättyi 1990-luvun puolivälissä. Kannoille tyypillistä lyhytjaksoista vaihtelua esiintyy, mikä näkyy myös RKTL:n keräämässä 90 järven aineistossa.

Vahvimmat muikkukannat ovat Oulun läänissä ja Lapin läänin järvissäkin tasaisen vahvat.

"Toisella vuodella olevia muikkuja riittää Oulun läänin järvissä, ja myös Perämeressä kanta on vähintään keskitasolla. Monessa järvessä kalojen markkina-arvoa heikentää kuidenkin niiden pieni koko."

Kysyntä ei vastaa tarjontaa

Valkeajärven mukaan muikkukantoihin ei ole odotettavissa suuria muutoksia lähivuosina. Kalastettavaa olisi paljon enemmän kuin mitä markkinat vetävät. Myös markkinointiongelmat ovat pysyneet ennallaan.

"Tunnettua on, että vaikeuksia syntyy siellä, missä kannat ovat erityisen vahvoja. Kala on ravinnon riittämättömyyden vuoksi hidaskasvuista ja jää pieneksi. Hottamuikkujen koko on hyvä mittari kannan vahvuudelle ja markkinoinnin sujuvuudelle", toteaa tutkija.

Hottamuikku on pieni, edellisen vuoden kevään kudusta syntynyt kala.

Oulun läänissä hottamuikut olivat keskimäärin pienimpiä, ja siellä kalastajista 38 prosenttia ilmoittikin rajoittaneensa pyyntiä.

Savonlinnassa saaliit pudonneet puoleen

Savonlinnan lähiympäristössä saalismäärät ovat jäämässä alle keskitason. Kalastaja Niko Ovaskan mukaan ero on huomattava kolmen neljän vuoden takaisiin saaliisiin.

"Keskisaaliit ovat tänä kesänä pudonneet 50--60 prosenttia huippuvuosista. Muikku on kuitenkin ollut varsin hyväkokoista sekä viime että tänä kesänä", kertoo Ovaska.

Saaliit vaihtelevat järvien välillä runsaasti. Saimaalla hyviäkin apajia on löydettävissä. Savonlinnan lähiseuduilla kalastaa 5 - 10 päätoimista kalastajaa. Ovaskan mukaan hyvän kelin kalastajia on sitten enemmänkin.

Ilmoita asiavirheestä