Jos Suomen Akatemian tavoite käy toteen, Suomeen alkaa ensi vuoden syksystä alkaen saapua ulkomaisia huippututkijoita eri puolilta maailmaa.
Akatemian rahoitusta on valtion ensi vuoden talousarviossa tavoitteeseen pääsemiseksi jo korotettu.
Tieteen huippujen saanti Suomeen kysyy rahaa, sillä tulijoille on tarkoitus maksaa houkuttelevan kokoista palkkaa ja turvata heille vankka tutkimusrahoitus.
Tiedejärjestelmän
kansainvälistämistä
Suomen Akatemian pääjohtajan Raimo Väyrysen mukaan ohjelmassa on kyse Suomen tiedejärjestelmän kansainvälistämisestä.
"Lähtökohtana on se, että yliopistot itse määrittelevät ne vahvuusalueensa, jolle haluavat tätä tutkijakuntaa. Akatemia tarjoaisi rahoituksen palkkoihin sekä tutkimukseen."
Huippututkijoiden vierailuprofessuurit olisivat määräaikaisia, mutta itse järjestelmä olisi pysyvä.
Suomen Akatemian vakaa tarkoitus on luoda mallista sellainen, että sen avulla todella onnistutaan houkuttelemaan tänne huippuväkeä.
Kohtuullista
palkkaa
Itsestäänselvää onnistuminen ei silti pääjohtaja Väyrysenkään mukaan ole:
"Mielenkiintoinen kysymys on, saammeko me tänne kovan luokan tutkijoita", hän pohtii avoimesti.
Ensisijainen vetovoimatekijä huippuja houkuteltaessa on Väyrysen mukaan hyvä tutkimusympäristö. Sen on oltava sellainen, että tänne kannattaa tulla.
"Pyrkimyksenä on myös maksaa sellaista palkkaa, mitä kohtuudella kyetään. Tutkimusrahoitusta mukaan tuomalla pyrimme vahvistamaan myös tutkimusympäristöä", Raimo Väyrynen sanoo.
Lähtökohtana on saada Suomeen nimenomaan nyt ulkomailla työskenteleviä tutkijoita. He voivat olla puhtaasti ulkomaalaisia tai pitkään ulkomailla työskennelleitä suomalaisia.
Useaan
yliopistoon
Ensi vuoden valtionbudjetissa ei rekrytointeihin ole Väyrysen mukaan erikseen korvamerkittyä rahaa. Silti järjestelmän liikkeellelähtöön on varauduttu myös lähivuosien kehysbudjetoinnissa Akatemialle tulevana lisärahoituksena.
Kun eduskunta ei vielä ole valtion ensi vuoden talousarviota hyväksynyt, Väyrynen ei halua puhua tarkemmin järjestelmän vaatimista rahasummista. Kyse on kuitenkin useista miljoonista euroista vuosittain.
"On selvää, ettei tällaista hanketta kannata aloittaa, jos siihen ei kyetä irrottamaan kohtuullisen tuntuvia resursseja", hän sanoo. Väyrynen ei myöskään halua ennen valtion talousarvion valmistumista ennakoida, kuinka monta tutkijaa Suomeen voisi saapua.
"Tietysti pyrimme siihen, että näitä olisi kohtuullinen määrä", hän täsmentää.
Pääjohtaja Raimo Väyrynen sanoo, että tulevien professorien nimittämispäätökset jäävät yliopistoille.
Hänen mukaansa on selvää, että ulkomaisia huipputekijöitä tulee useampaan yliopistoon, "mutta tuskin alkuvaiheessa kaikkiin".
Väyrysen mukaan myös toinen tutkimusrahoittaja Tekes on rakentamassa omalla tahollaan samantyyppistä järjestelmää.