Huip­pu-ur­hei­lu ei nosta väkevää kan­sal­lis­tun­net­ta

Huippu-urheilu ei enää nostata suomalaisissa väkevää kansallistunnetta. Erityisesti dopingskandaalien jälkeen rapisivat viimeisetkin uskonrippeet siitä, että suomalainen pärjää huipulla sisukkaalla harjoittelulla ja ruisleivällä. Tilalle ovat tulleet rahan nälkä ja lääketieteelliset konstit.

Huippu-urheilu ei enää nostata suomalaisissa väkevää kansallistunnetta. Erityisesti dopingskandaalien jälkeen rapisivat viimeisetkin uskonrippeet siitä, että suomalainen pärjää huipulla sisukkaalla harjoittelulla ja ruisleivällä. Tilalle ovat tulleet rahan nälkä ja lääketieteelliset konstit.

- Doping on murentanut nationalismin pohjaa ihan hirvittävästi. Ihmiset eivät välttämättä halua enää nähdä urheilijoita kansakunnan edustajina, sanoo asiasta väitellyt filosofian maisteri Mervi Tervo.

Urheilusankaruus ei ole enää 2000-luvulla suomalaisessa yhteiskunnassa yhtä yksiselitteinen ilmiö kuin vaikkapa Paavo Nurmen aikoihin. Teknologian ja lääketieteen mukaantulon lisäksi tähän vaikuttaa urheilun pirstaloituminen.

Mervi Tervon mukaan urheilulajeja on niin älyttömän paljon, että yhteisiä kansallisia tarinoita on yhä vaikeampi rakentaa.

Mainos
Kalevan uutispodcast

Kuuntele vartti, pysy kartalla!

Kalevan toimittajat avaavat viikon kiinnostavimpien uutisten taustoja ja vaikutuksia podissa, jonka kuuntelemalla tiedät enemmän.

Kuuntele
Ilmoita asiavirheestä