Neuvottelut EU:n uuden perussopimuksen kohtalosta voivat vielä kariutua, vaikka puheenjohtajamaa Saksa tekee kaikkensa neuvottelujen onnistumiseksi.
Saksan ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier sanoi maanantaita vasten yöllä, että neuvottelujen onnistumisesta ei vielä ole mitään takeita.
"Jos lähdemme ilman yhteisymmärrystä Eurooppa-neuvoston kokouksesta, olemme me kaikki yhdessä, jäsenmaat ja Eurooppa, hävinneet", Steinmeier sanoi. Kokouksesta lähtee yhdessä vain voittajia tai vain häviäjiä.
EU:n ulkoministerien neuvotteluissa Luxemburgissa sovittiin siitä, että sopimusta ei enää nimitetä perustuslaiksi.
Kahdeksantoista jo perustuslaillisen sopimuksen allekirjoittanutta valtiota, Suomi mukaan lukien hyväksyivät tämän sunnuntai-illan neuvotteluissa.
Sana on herättänyt laajasti pelkoa siitä, että EU:sta ollaan luomassa valtiorakennetta. Sen sijaan tarkoitus on toimia niin kuin ennenkin eli muutetaan olemassa olevia perussopimuksia.
Kokouksessa sovittiin myös, ettei symboleille, lipulle tai hymnille anneta virallista asemaa.
"Suomelle sisältö on tärkeämpi kuin muoto", Eurooppa-ministeri Astrid Thors (r.) sanoi.
Pykälien avaaminen
toisi uusia vaaroja
Kiistanalaisia kysymyksiä ovat vielä perusoikeusasiakirjan laillisuuden aste, EU:n oikeushenkilön status ja määräenemmistöpäätösten lisääminen muun muassa oikeus- ja sisäasioihin sekä ulkopolitiikkaan.
Ratifioinnin tehneet maat eivät halua luonnollisestikaan suuria muutoksia. Niitä ovat vaatimassa lähinnä Puola, Britannia, Hollanti ja Tshekki. Tshekki on kuitenkin vetänyt tukensa Puolan vaatimuksilta muuttaa jäsenmaiden äänimäärät ministerineuvoston päätöksenteossa.
"Jokainen avaus lisäisi paineita. Myös komission ja Euroopan parlamentin paikkajako olisi vaarassa, jos sopimus näiltä osin aukaistaisiin", Thors korosti.
Huippukokouksen alun tunnelmat viittaavat siihen, että sen odotetaan venyvän kahdesta päivästä reippaasti.
Ulkoministeri Ilkka Kanerva (kok) ei kuitenkaan suostunut arvioimaan, montako paitaa hän ottaa mukaansa. Ratkaisu löytyy Kanervan mukaan kuitenkin vain vääntöjen ja jälleen uusien vääntöjen kautta.
Puola haluaa estää suurten mahdin
Kanerva ei uskonut, että Puolalle mahdollisesti myönnettävillä siirtymäajoilla saataisiin jotakin aikaan. Siirtymäajoista kiertää huhuja kokouskäytävillä. Puola ei ole antamassa periksi vaatimuksistaan muuttaa äänimäärien laskeminen jäsenmaiden väestömäärän neliöjuuren mukaan.
Tämä pienentäisi jäsenmaiden äänimäärien eroja selvästi, mikä vahvistaisi Puolan suhteellista asemaa Saksaan nähden. Se on Puolalle tärkeä kansallinen tavoite.
"Nyt on edessä todellinen vääntö, eikä perääntymismentaliteetille ole tilaa", Kanerva korosti.
Puolan pääministeri Jaroslav Kaczynski vahvisti maanantaina Visegrad-maiden kokouksessa, että maa haluaa estää suurten maiden käyttää päätösten "blokkausmahtia".
Unkarin ja Slovakian johtajat antoivat tukensa Puolan vaatimuksille. Unkarin, Slovakian, Puolan ja Tshekin johtajat vetosivat kompromissivalmiuden puolesta, mutta olivat keskenään erimielisiä.