Etsivän keskuspoliisin päällikkönä työskennellyt oululainen Esko Riekki (1891-1973) nujersi tehokkaalla vakoilutoiminnallaan kommunistit Suomessa ennen toista maailmansotaa. Toisaalta hän joutui äärioikealta tulleen uhkan yllättämäksi Lapuan liikkeen aikana ja oli joutua erotetuksi virastaan.
Riekin ansiokas toiminta niin sanotussa suuressa vakoilujutussa 1933-34 piti hänet virassaan vuoteen 1938 saakka. Yhdysvaltain oikeusministerin silloinen tutkija J. Edgar Hoover suitsutti Riekkiä ja kävi Suomessa tutustumassa hänen menetelmiinsä.
Nämä seikat selviävät tutkija Matti Lackmanin torstaina julkistamassa Esko Riekki -elämäkerrassa. Oulu-opiston rehtori Lackman piti esitelmän illalla Oulun Pohjankartanossa Riihi-säätiön tilaisuudessa.
Riekki toimi aktiivisesti jääkäriliikkeessä ensimmäisen maailmansodan syttyessä vuonna 1914, ja hän toimi jääkärivärvärinä 1915. Hänet pidätettiin maanpetturuudesta ja vietiin Neuvostoliittoon Spalernajan vankilaan, jossa häntä kuulusteltiin.
Lackmanin mukaan Riekin nuoruuden kokemukset olivat osasyy siihen, että hän eteni vuonna 1923 urallaan Etsivän keskuspoliisin päälliköksi, vaikka ei opiskeluaikanaan Helsingin yliopistossa suorittanut lainkaan opintoja.
Riekin ura vakoilun ja vallankaappaushankkeiden torjujana oli Lackmanin mukaan merkityksellistä työtä. Noihin aikoihin kommunistinen puolueen ohjelmaan sisältyi vallankumous, vaikka jälkeenpäin monet ovat väittäneet, että he halusivat toimia vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen puitteissa.
Poliisi ja armeija kävivät 1920- ja 30-luvuilla melkein veristä kamppailua siitä, kummalle kuuluu valtion vastaisen toiminnan kontrollointi. Lackman sanoo, että Riekki oli kisassa pitkään voitolla.
"Ongelma syntyikin siitä, että kommunistien taholta tuleva uhka oli sittemmin aika pieni, koska poliisi oli toiminut tehokkaasti ja napsinut heiltä mahdollisuudet pois. Riekki totesi 1930-luvun alussa, että ei ole enää kommunistien uhkaa. Äärioikeisto ja lehdistö loivat kuitenkin päinvastaisen kuvan", Lackman sanoo.
Tästä asetelmasta syntyi Lapuan liike, mikä oli todellinen uhka Suomelle. Se oli Riekille valtava haaste, sillä uhkaa ei ollut osattu odottaa sieltä tulevaksi. Kaiken lisäksi Vihtori Kosola ja kumppanit olivat Riekin vanhoja aktivistikavereita.
Maltilliset poliitikot vaativat Riekin eroa, sillä hänen moitittiin katsovan vain vasemmalla silmällään. Lackman arvioi, että Lapuan liikkeessä todella valmisteltiin oikeistovallankaappausta, ja sen epäonnistuminen pelasti Suomen.
"Suomessa säilyi demokratia ja meitä kohdeltiin poikkeustapauksena toisessa maailmansodassa. Baltian maissa, Italiassa ja Saksassa oli ollut oikeistodiktatuuri, ja ne maat survottiin täysin", Lackman sanoo.
