Mahdollisuus päästä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2011 otettiin vastaan Rovaniemellä innostuneen varovasti. Suomen ehdokkaita arvioineen raadin esitys Rovaniemen ja Turun pääsystä loppumetreille oli iloinen uutinen, mutta sampanjaan on aihetta vasta maanantaina, jos kulttuuriministeri Tanja Saarela päätyy Rovaniemen kannalle.
Rovaniemellä uskotaan kuitenkin olevan hyvät mahdollisuudet kulttuuripääkaupungiksi, koska sen esitys on eksoottisuudessaan täysin muista poikkeava.
Vaikka kulttuuripääkaupunkititteliä ei saataisikaan, hakukierros jo sinällään on nostanut Rovaniemen mainetta kulttuurissa ja tuonut kaupungille lisää julkisuutta. Esille ovat päässeet niin orkesteri kuin taidemuseokin. Päättäjätkin on saatu hyväksymään, että kulttuuri on laajempaa kuin teatteriesitys.
Rovaniemen kaupungin kulttuurijohtaja Marja Widenius sanoi olevansa tosi iloinen, että kova puserrus on tuottanut tulosta.
Hakemustahan oli järjestelty noin 2 500 henkilön myötävaikutuksella laajalla alueella Lapissa. Rovaniemeä puoltavaa esitystä hän osasi odottaa siksi, että "hakemus oli todella hyvä".
Yllätys oli toisaalta se, että Rovaniemen idea otettiin vakavasti, vaikka kaupunki ei perinteinen kulttuurikaupunki olekaan. Kulttuurijohtaja ei kuitenkaan uskalla vielä tuulettaa täysillä, vaan sanoo realistisena odottavansa lopullista päätöstä.
Opetusministeriön työryhmä arvioi jo hakemuksen jättövaiheessa, että 12 miljoonan euron budjetti, jossa on pääasiassa investointeja, ei ole riittävä.
"Olemme ilmoittaneet, että olemme valmiit keskustelemaan budjetista, jos meidät otetaan vakavasti", sanoo kulttuuripääkaupunkihakemusta johtanut Widenius.
Hän ei halua tässä vaiheessa arvioida yksityiskohtia, joiden selvittäminen on mahdollisen myönteisen päätöksen seurauksena myöhemmin.
Luonto osana
kulttuuria
Huikeana askeleena Rovaniemelle ja Lapille kulttuuripääkaupunkiutta pitää hakemuksen johtoryhmässä ollut Lapin yliopiston tuleva rehtori Mauri Ylä-Kotola.
"Kulttuuri ja sivistys on aina määritelty luonnon vastakohtana, mutta Rovaniemen hakemuksessa idea on se, että luonto on osa kulttuuria. Turku on perinteinen eurooppalainen kaupunki, mutta Rovaniemellä on luonnon lisäksi Euroopan ainoa alkuperäiskansa, saamelaiset", Ylä-Kotola muotoilee.
Kun Ylä-Kotolan mielestä Rovaniemeä on kehitetty massaturismin suuntaan, kulttuuripääkaupunki vahvistaisi mahdollisuuksia kehittää taideturismia, perusasioihin luontoon ja hiljaisuuteen tukeutuen.
Sodankylän elokuvajuhlilta tavoitettu Ylä-Kotola näkee, että kulttuuripääkaupunkihakemuksella ohjataan keskustelua kulttuurin arvosta yhteiskunnassa.
Lapissa keskustellaan jatkuvasti, suunnataanko varoja peruspalveluihin. Nyt nähdään että niitä kannattaa ohjata myös kulttuuripalveluihin.
The Snow Shouwsta otettava opiksi
Ylä-Kotola sanoo, että Rovaniemen kannattaa hyödyntää myös lähiseudun kulttuuritapahtumia ja ottaa niiden onnistumisesta ja virheistä oppia. Virheiden kohdalla hän viittaa lumitaideprojektiin ja odottaa, että kulttuurivuoden budjetti laaditaan realistiselle pohjalle.
Rovaniemen kannalta ainakin kulttuurissa eletään hyviä aikoja, sanoo Ylä-Kotola.
Hän viittaa Lordin menestykseen. Rovaniemen pääsylle loppukilpailuun sillä ei ole kuitenkaan ollut merkitystä, koska työryhmä on tehnyt päätöksensä ennen euroviisuja. Widenius on Ylä-Kotolan kanssa samaa mieltä.