Nordean nimissä lähetettyjen huijaussähköpostien määrä lasketaan jo miljoonissa. Sähköisten palveluiden käyttäjien on oltava yhä enemmän varuillaan.
Joulupyhien aikaan arviolta puoli miljoonaa suomalaista sai tietokoneelleen sähköpostiviestin, jossa Nordean verkkopankin nimissä pyydettiin täyttämään asiakastunnukset internetissä avautuvalle lomakkeelle. Aiemmin samanlaisia viestejä on tullut niin paljon, että jo pari miljoonaa suomalaista on sellaisen saanut.
Jos joku on erehtynyt tunnukset antamaan, seurauksena on ollut, että tilit on tyhjennetty Latviassa sijaitsevasta pankkiautomaatista. Alkuvaiheessa Nordea on korvannut menetykset. Jatkossa, kun huijauskirjeet ovat jo yleisessä tiedossa, varomaton toiminta saattaa jäädä asiakkaan omaksi tappioksi, kipurahaksi hyväuskoisuudesta.
Häirikköviestiton lähetetty englanniksi tai huonoksi suomeksi. On erittäin epäuskottavaa, että Suomessa toimiva pankki lähettäisi suomalaisille asiakkailleen mitään viestejä tällä tavoin. Silti tähänkin koukkuun on tartuttu. Aivan samoin eri puolilta Afrikkaa "murhatun valtiovarainministerin pojalta" tai joltain muulta vastaavalta lähettäjältä tulleet sähköpostit ovat saattaneet saada joitakin ihmisiä antamaan tilitietojaan, vaikka niin ei missään nimessä pitäisi koskaan tehdä.
Kuluneen vuoden aikana on myös kerrottu yritysten saamista valelaskuista, eli aivan aidon näköisistä laskuista, jotka saattavat kaikessa kiireessä päätyä maksuun, vaikka yritys ei ole mitään tuotetta hankkinut.
Suomalaiset ovat kuuliaista kansaa, joskus liiankin kuuliaista. Nordean nimissä lähettyjen huijausviestien uskottavuutta oli lisätty aidolta näyttävillä pankin tunnuksilla ja internet-linkeillä. Voi vain kuvitella, millainen teho viesteillä olisi ollut, jos kieli olisi ollut virheetöntä ja vakuuttavaa suomea englannin tai virheitä vilisevän tekstin sijaan.
Lisäksi viestejä on lähetetty täysin hakuammunnalla satunnaisiin sähköposteihin, eikä niiden saajilla ole usein ollut mitään yhteyttä Nordeaan. Näin sana levisi nopeasti, että jotain hämärää on tekeillä.
Viestien lähettäjät olivat onneksi tässä suhteessa amatöörejä. Mutta se ei tarkoita, että seuraavalla kerralla oltaisiin liikkeellä yhtä heppoisin eväin. Rikollisilla on ikävä kyllä kyky oppia virheistään. Henkilö- ja pankkitiedot ovat hämärämaailmassa rahanarvoista tavaraa, ja niiden kalastelu on lisääntyvä riesa. On oletettavaa, että huijausyritykset muuttuvat entistä taidokkaammiksi. Välineenä voi olla sähköposti, väärennetty internet-sivu, tavallinen puhelinsoitto tai melkein mikä tahansa.
Samaan aikaan on muistettava vielä muu tietokonerikollisuus. Jos ei virustorjunta ole kunnossa, voidaan esimerkiksi oma kone "kaapata" omistajan sitä edes tietämättä.
Kuluttajille tämä kaikki merkitsee kasvavaa riskiä. Oikein käytettynä pankkipalvelut netissä ovat turvallisia. Terve järki ja tietokoneen käytön kokemus auttavat suuresti. Mutta tilanne on se, että yhä useammat palvelut muuttuvat sähköisiksi, ja silloin tietokoneen tai mobiilipalveluiden käyttäjiksi pakotetaan myös ne, joilla ei ole siihen halua tai valmiuksia.
Nordean tapauksessa pankki päättää, korvaako se vahingot. Kovin moni ei onneksi ole mennyt lankaan. Tietokoneiden varassa olevalta yhteiskunnalta puuttuvat kunnon pelisäännöt, jos kuluttaja menettää rahojaan huijauksessa, jonka tunnistamiseen huijaukseksi hänellä ei ole ollut tai ei ole riittäviä edellytyksiä. Kaikilla ei voi olla hyviä taitoa luovia tietoyhteiskunnan karikoissa.