Monisäikeisen pyramidihuijausepisodin päät saadaan vähitellen niputetuksi yhteen. Korkein oikeus linjasi torstaina, että WinCapitaan liittynyt sijoitustoiminta täytti rahankeräysrikoksen ominaisuudet. Pyramidihuijauksesta annetut tuomiot pysyvät voimassa.
Korkeimman oikeuden päätös panee pisteen vuosikausia velloneelle kiistelylle. WinCapitan kaltaiset sijoitusklubit pyramidipelin muodossa ovat rahankeräysrikoksia. Kyse on pyramidihuijauksesta. Ketjukirjemäinen pyramidipeli ei ole hyväksyttyä taloudellista toimintaa. Korkeimman oikeuden päätös linjaa tulevia ratkaisuja.
Tapauksesta jää kuitenkin huono jälkimaku, sillä korkeimman oikeuden päätös rahankeräyslain tulkinnasta ei ollut yksimielinen, vaan viidestä jäsenestä kaksi olisi tulkinnut asian toisin. Rahankeräyslaissa näyttäisi olevan virhe, joka jättää rahankeräyslain pyramidipelin kieltoon tulkinnanvaraa.
Lainkäyttö on helppoa, kun pykälät antavat selkeät ohjeet tulkinnasta ja kun näyttö on vahva. Epäselvä ja vaikeaselkoinen pykäläviidakko laventaa tulkintaa ja asettaa epäillyt ja uhrit usein pitkään kiirastuleen, jos näytön todentaminen kangertaa. Jos dokumentteja ja todistajia ei löydy, on usein vain sana sanaa vastaan.
Lain kirjoitushetkellä ei aina riittävän selkeästi pystytä näkemään tilanteita, joita normisto koskee. Tämä näkyy vanhassa oikeudenkäyntikaaressa, jota on paikattu pitkin matkaa. On myös täysin mahdollista, että lakitekstiin jää teknisiä virheitä. Virheet pitää korjata, sillä on kohtuutonta, jos oikeudenkäynnit pitkittyvät ja mutkistuvat vaikeaselkoisen lainsäädännön takia. Talousrikosoikeudenkäynnit venyvät usein luvattoman pitkiksi.
WinCapitan yhteydessä haettiin näyttöä ja kiisteltiin vuosikausia, oliko kyse pyramidihuijauksesta vai ei, kävikö vankeuteen tuomittu Hannu Kailajärvi oikeasti osakekauppaa vai ei. Pelkkä verkkosivun graafinen heiluri ei vakuuttanut kaikkia, sen sijaan alkuvaiheessa tilille tulleet eurot vahvistivat uskoa.
Tunteet ja omaisuudet olivat pelissä, kun osa sijoitusklubin jäsenistä ehti saada huomattavia voittoja, mutta osa jäi nuolemaan näppejään. Peliin lähti mukaan tuhansia ihmisiä, joita houkutteli helppo raha ja ahneus. Osansa oli myös salaseuramaisella suhdeverkostolla, jolla jäseniä houkuteltiin klubiin.
Vanha totuus on, että jos jokin tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, on parasta loikkia kauemmas. Moni wincapitalainen katuu katkerasti sinisilmäisyyttään.
Vuosikymmenen pyramidihuijauksen jälkipyykki on vielä menossa. Viimeisiä juttuja tutkitaan, osalta voittoja karhutaan takaisin ja osa odottaa vahingonkorvauksia. Seuraava jännitysnäytelmä on, miten korkein oikeus suhtautuu laittomassa pelissä saatuihin voittoihin. Hovioikeuksissa ja käräjäoikeuksissa on vallinnut täysin vastakkaisia näkemyksiä voittojen perimisestä valtiolle.
Parasta olisi, että näin selkeään asiaan ei enää jäisi tulkinnanvaraa.