Erilaiset rahoitus- ja sijoitushuijaukset ovat yleistyneet. Asiantuntija arvioi valtaosan Suomeen kohdistuvista huijausyrityksistä tehtävän ulkomailta, useimmiten puhelimen tai internetin kautta. Poliisin mukaan osa on johdettu ulkomailta, mutta niissä on suomalaiset tekijät takana.
"Se on hyvin globaalia toimintaa. On vaikea nimetä maita, mutta Espanja on yksi keskeinen. Keski- ja Väli-Amerikan maat, Panama, Guatemala tai Filippiinit ovat niitä eksoottisimpia", kertoo lakimies Harri Hirvi Rahoitustarkastuksesta (Rata)
"Näitä on oikeastaan ollut aina, joko sijoituspetoksia tai keräyshuijauksia. Aikanaan puhuttiin nigerialaiskirjeistä. Niitähän on edelleen koko ajan liikkeellä", sanoo rikostarkastaja Ilkka Koskimäki arvopaperirikoksista vastaavasta Helsingin poliisilaitoksen talousrikosyksiköstä.
"Tällä hetkellä erityisesti huolestuttaa se, kuinka helposti ihmiset lähtevät näihin höpöhöpökeräyksiin ja -sijoituksiin. Niissä ei ole mitään järkeä ja sijoituspäätös tehdään aivan käsittämättömän tökeröihin huijauksiinkin", Koskimäki ihmettelee. "Ja mielettömillä summilla, jotkut jopa satojatuhansia euroja johonkin aivan täysin todellisuuspohjaa tai mahdollisuuksia vailla oleviin juttuihin."
Harri Hirvi tähdentää, että kannattaa miettiä elementtejä, mitä puhelimen kautta tarjotaan ja mitä niin sanottuun palveluun voi sisältyä. Epämääräisiä sijoituksia koskevia kyselyjä ohjautuu hänelle päivittäin, jopa useita päivässä.
"Ihmisiä ilmeisesti kiehtoo nopea rikastuminen tai veronkierron salaperäinen maailma."
Rikosilmoitusta
ei kehdata tehdä
"Aika uskomattomia kertomuksia", Hirvi kertoo. "Soitetaan täkäläiselle eläkeläiselle tai mieluimmin eläkkeellä olevalle yrittäjälle. Näihin on monesti pantu omat ja ystäviltä sekä naapureilta lainatut varat. Voi kuvitella minkälainen katastrofi se on tällaiselle uhrille."
Ilkka Koskimäen mukaan tyypillistä on, että asianomistajat eivät kehtaa tehdä rikosilmoitusta, kun huomaavat käyttäytyneensä tyhmästi. Tappio kärsitään mieluimmin omissa nahoissa kuin viedään poliisille.
"Yksi tällainen, mikä näyttäisi nostavan päätään, on luottokorttitietojen varastaminen. Tälläkin hetkellä on tutkinnassa uudentyyppisiä juttuja, missä koko homma lähti siitä kun Amerikassa pari kuukautta sitten yhdestä yrityksestä vuoti pari miljoonaa luottokorttitunnusta", Koskimäki kertoo.
"Niitä myydään nyt internetissä ja niitä saa ostaa tiettyyn hintaan. Niillä tehdään nostoja ja ostoksia, yleensä nostoja, koska ostamisessa on suurempi kiinnijäämisen riski."
Maailmalta on tulossa myös malli, jossa rikoskumppanit haetaan organisaation sisältä, luottoasemassa tai tietyssä tehtävässä oleva henkilö. Kohteena voivat olla pankit, sijoitusyhtiöt, meklariliikkeet ja vastaavat. Koskimäen mukaan tämä on valitettavasti nostamassa päätään Suomessakin.
Monet sortuivat
jo 1990-luvulla
Harri Hirven mukaan huijauksia on ollut aina. Monet yhteyttä ottaneet ovat hankkineet osakkeita jo 1990-luvulla puhelintarjousten perusteella. Osoite- ja muut henkilötiedot ovat kansainvälisesti kaupan ja säännöllisin väliajoin vanhoihin uhreihin otetaan yhteyttä. Vasta toisella tai kolmannella kerralla herätään ja otetaan yhteyttä viranomaisiin.
"Tässä nähtiin konkreettisesti se, kun asia nostettiin televisiossa ja lehdistössä julkiseen keskusteluun, että monelta ongelmalta säästyttiin," Hirvi sanoo Nordean tapaukseen viitaten.