Nettikauppaan liittyvien petosten määrä on kasvussa. Oulun poliisille satelee ilmoituksia nettikauppaan liittyvistä huijauksista lähes päivittäin. Ilmiö on havaittu myös muualla maassa. Poliisi pelkää rikoksia olevan todellisuudessa vielä huomattavasti enemmän, sillä monet nettipetokset eivät paljastu ollenkaan. Näissä tapauksissa menetetyn rahasumman suuruus on yleensä pieni, eikä uhri tee asiasta rikosilmoitusta.
Nettipetoksia tutkitaan yleensä petoksina tai lievinä petoksina menetetyn rahasumman suuruudesta riippuen. Oulun kihlakunnan syyttäjäviraston kihlakunnansyyttäjän Kimmo Vakkalan mukaan tapausten runsauden vuoksi niiden tutkintaa ja syyteharkintaa on jouduttu rajoittamaan. Kaikkein lievimpien tapausten kohdalla syyttäjä voi päättää tapauksen tutkinnanjohtajan esityksestä, ettei sen rikostutkintaa aloiteta lainkaan.
"Näitä päätöksiä on tehty hyvässä yhteisymmärryksessä poliisin kanssa", Vakkala selittää.
Huijari yleensä velkaantunut mies
Hänen mukaansa tällaisissa tapauksissa on yleensä ollut kyse muutaman kymmenen euron suuruisista rahan menetyksistä. Euronsa menettänyt voi tällöin viedä asiaansa eteenpäin vahingonkorvausvaatimuksena. Käräjäoikeus voi vahvistaa vaatimuksen ja tarvittaessa summaa voidaan karhuta ulosotolla.
Oulun lääninhallituksen poliisiosaston mukaan yleisin tapa huijata netissä on kaupata olematonta tavaraa.
"Ostaja maksaa sovitun summan myyjän ilmoittamalle tilille, mutta tavaraa ei tulekaan", Oulun poliisin rikosylikonstaapeli Jouko Savilampi kuvailee.
Tavara voi myös olla puutteellinen, rikkinäinen tai aivan muu kuin mistä kaupat on tehty. Poliisiosasto määrittelee netissä huijauksia tyypillisesti tekeväksi ihmiseksi nuorehkon miehen. Hänellä on lähes aina velkoja, ja siksi hän on välinpitämätön.
Samaa tuotetta
myydään usealle
Kuluttajaviraston lakimies Mari Österberg kertoo, että osa huijareista toimii sangen ammattimaisesti. Myyjä saattaa kaupata samaa tuotetta usealle eri ostajalle. Hän voi väittää esimerkiksi verkkohuutokaupassa toiseksi korkeimman tarjouksen tuotteesta tehneelle, ettei korkeimman tarjouksen tehneellä ollutkaan rahaa maksaa sitä. Todellisuudessa hän maksattaa tarjoukset tililleen, eikä toimita tuotetta kenellekään.
Österberg neuvoo ostajaa käymään myyjän kanssa keskustelua tuotteesta etukäteen vaikkapa sähköpostitse. Ostaja voi esimerkiksi kysellä lisää tuotteen ominaisuuksista. "Jos vastauksia ei tule etukäteen, tuskin niitä tulee jälkeenkään päin".
Aina verkkokauppahuijauksen uhri ei ole ostaja. Myös myyjä voi kokea taloudellisen tappion. Ostaja voi esimerkiksi vaatia käsirahamaksua, jolloin hän pulittaa vain osan rahoista etukäteen ja loput tuotteen saavuttua. Loppurahoja ei välttämättä heru koskaan.
Ei tehokasta puuttumiskeinoa
Nettipetosten määrän kasvun arvellaan johtuvan siitä, että netin käyttö lisääntyy. Rehellisten käyttäjien rinnalla surffaajina on usein pitkäkyntisiä.
Moni petoksista tapahtuu netin huutokauppasivuilla. Suomen suosituin nettihuutokauppa Huuto.net myöntää kotisivuillaan avoimesti, että myyjien joukossa voi olla huijareita.
Sivustolla pyritään kitkemään epärehellisiä esimerkiksi tarjoamalla käyttäjille mahdollisuus antaa palautetta toisistaan. Runsaasti negatiivisia kommentteja saaneelta myyjältä tuskin tekee mieli mitään ostaa."Nettihuijarit ovat yleisesti käytössä olevien sivustojen ongelma. Vielä ei ole olemassa tehokasta keinoa, jolla heidät pystytään kitkemään", Vakkala herättelee.