Huijari hou­kut­te­lee ih­me­tuo­teel­la ja te­kais­tul­la avun­pyyn­nöl­lä

Ihmetuotteet ja tekaistut avunpyynnöt ovat suomalaisille tutuimmat huijausmuodot. Viranomaiset saavat kuitenkin tietoonsa vain murto-osan huijauksista, sillä valtaosa uhreista ei kerro asiasta eteenpäin.

Tekaistuja avunpyyntöjä tulee usein sähköpostiin.
Tekaistuja avunpyyntöjä tulee usein sähköpostiin.
Kuva: Kimmo M?ntyl?

Ihmetuotteet ja tekaistut avunpyynnöt ovat suomalaisille tutuimmat huijausmuodot. Viranomaiset saavat kuitenkin tietoonsa vain murto-osan huijauksista, sillä valtaosa uhreista ei kerro asiasta eteenpäin.

Tiedot perustuvat Kuluttajaviraston kyselyyn, joka keräsi kuluttajien kokemuksia huijauksista. Kyselyyn vastasi yli 500 henkilöä viime kuussa.

Yli neljäsosa vastaajista oli törmännyt ihmetuotteisiin. Tyypillisiä ovat laihdutustuotteet, joiden ominaisuuksista ja vaikutuksista annetaan katteettomia lupauksia.

Mainoksissa saatetaan viitata tutkimustuloksiin, jotka eivät kuitenkaan ole välttämättä tieteellisesti päteviä. Ihmetuotteiden menestykseen vaikuttaa osaltaan se, että tuotteiden markkinoinnissa vedotaan tehokkaasti ihmisten toiveisiin kohentaa elämänlaatuaan ilman ylimääräistä vaivannäköä.

Sähköposti tuo pyyntöjä

Tekaistuja avunpyyntöjä eli niin sanottuja nigerialaiskirjeitä oli saanut noin viidesosa vastaajista. Tavallisesti kyseessä on ulkomainen sähköpostiviesti, jossa tuntematon ihminen kertoo vaikeuksistaan ja pyytää lähettämään avuksi pienen rahasumman. Palkkioksi luvataan paljon rahaa. Luvattuja rahoja ei kuitenkaan koskaan tule.

"Vaikka nigerialaiskirjeiden tyyppiset huijaukset ovat yleisiä, niitä ei voi pitää suurena uhkana. Kuluttajat tunnistavat ne hyvin ja osaavat välttää niitä. Huijausten onnistumismahdollisuuksia pienentää myös se, että viestit ovat englanninkielisiä", Kuluttajavirasto arvioi.

Kolmanneksi yleisimpiä huijaustapauksia olivat verkkokauppahuijaukset. Tyypillisessä tapauksessa asiakas ei ollut saanut tilaamaansa ja ennakolta maksamaansa tuotetta. Hän ei myöskään saanut myyjään enää yhteyttä. Sama kuvio on esiintynyt myös nettihuutokaupoissa.

Kuluttajien käsitys huijauksesta oli hyvin kirjava. 40 prosenttia vastaajista halusi nimetä Kuluttajaviraston valmiiksi antamien huijausmenetelmien sijasta jonkin oman kokemuksensa. Huijaukseksi koettiin esimerkiksi yrityksen huono palvelu, harhaanjohtava markkinointi sekä ongelmat virheellisten tuotteiden tai palveluiden hyvittämisessä.

Kuluttajat eivät ilmoita

Kysely vahvisti Kuluttajaviraston ennakkokäsityksen siitä, että kuluttajat eivät ilmoita huijauksista viranomaisille. 70 prosenttia kyselyyn vastanneista huijauksia kohdanneista kuluttajista ei ollut ottanut yhteyttä viranomaisiin eikä poliisiin.

Ilmiö on tuttu myös muun muassa Britanniassa. Markkinointia valvovan viranomaisen Office of Fair Tradingin joulukuisen tutkimuksen mukaan ainoastaan alle viisi prosenttia huijatuista briteistä ilmoittaa asiasta viranomaisille.

Huijausten uhrien mahdollisuudet saada rahansa takaisin ovat yleensä heikot. Noin 86 prosenttia Kuluttajaviraston kyselyyn vastanneista kuluttajista ei ollut saanut rahojaan takaisin tai muuta korvausta menetyksistään.

Ilmoita asiavirheestä