Pääkirjoitus

Huh­ti­vaa­lit saavat kan­sa­lais­ten tuen

Kolme neljästä kansalaisesta hyväksyy ajatuksen järjestää eduskunta-, presidentin- ja kuntavaalit huhtikuussa, ilmenee Taloustutkimus Oy:n tuhannelle kansalaiselle tekemästä mielipidetiedustelusta. Ajatusta kannatetaan yhtä laajasti kaikissa ikä- ja sosiaaliryhmissä.

Kolme neljästä kansalaisesta hyväksyy ajatuksen järjestää eduskunta-, presidentin- ja kuntavaalit huhtikuussa, ilmenee Taloustutkimus Oy:n tuhannelle kansalaiselle tekemästä mielipidetiedustelusta. Ajatusta kannatetaan yhtä laajasti kaikissa ikä- ja sosiaaliryhmissä.

Nykyisin presidentinvaalit pidetään joka kuudes vuosi tammi–helmikuussa, eduskuntavaalit neljän vuoden välein huhtikuussa ja kunnallisvaalit niin ikään joka neljäs vuosi lokakuussa.

Vaalien ajankohdan muuttaminen samalle viikonlopulle, kuitenkin eri vuosina, nousi esille puolueiden puoluesihteerien ehdotuksesta. Asiaa selvitellään parhaillaan oikeusministeriön asettamassa työryhmässä.

Vaaliajankohdan muuttaminen lähti liikkeelle tarpeesta aikaistaa kunnallisvaalit. Kunnallisvaalithan pidetään kuntien budjettivalmistelun kannalta liian myöhään syksyllä. Jos vaalit järjestetään huhtikuussa, uudet valtuutetut ehtivät perehtyä asioihin nykyistä paremmin ennen kuin heidän pitää ottaa kantaa ensimmäiseen talousarvioon.

Yhteisen vaalipäivän tavoitteena on lisätä ihmisten kiinnostusta vaaleja kohtaan ja saada äänestysprosentti nousemaan. Jatkuva vaalikampanjointi kun on omiaan aikaansaamaan vaaliväsymystä.

Taloustutkimus tiedusteli myös kansalaisten aikomusta äänestää eri vaaleissa. Presidentinvaalien suosio on omalla kymmenluvullaan. Kaikista vastanneista presidenttiä äänestää varmasti 76 ja todennäköisesti
17 prosenttia.
Vähiten kansalaisia näyttää kiinnostavan europarlamenttivaalit. Vain 38 prosenttia äänestää varmasti ja 31 prosenttia todennäköisesti. Äänestämättä aikoo jättää useampi kuin joka viides.