Helsingin kihlakunnansyyttäjä Malla Sunell sanoo seuranneensa mielenkiinnolla, kuinka Lapin yliopisto reagoi oikeustieteellisen tiedekuntansa dekaanin, professori Ari Huhtamäen saamaan syytteeseen törkeästä kätkemisrikoksesta.
"Tiedossani ei ole, että se olisi siihen reagoinut", Sunell sanoo.
Hän ei halua ottaa kantaa siihen, tulisiko yliopiston reagoida ja kuinka.
"Se on yliopiston asia, tai sitten Huhtamäen itsensä", hän sanoo.
Huhtamäen saama haastehakemus ei sisällä viraltapanovaatimusta. Tilanne voi kuitenkin muuttua jo joulukuun kahdeksantena päivänä pidettävässä valmisteluistunnossa tai myöhemmin varsinaisessa pääkäsittelyssä.
"Kaikki on vielä mahdollista ja työn alla. Varmasti jo valmistelevassa istunnossa ilmoitan kantani Huhtamäen virka-asemaan, tai sitten en, mikäli katson, että hänen virka-asemallaan ja epäillyllä teolla ei ole mitään liittymää. Voin toki tehdä sen myös prosessin aikana myöhemminkin", Sunell sanoo.
Sopivuus tapauskohtainen
Virkamiehen viraltapano ei Sunellin mielestä edellytä sitä, että mahdollinen rikos olisi tehty virassa tai että hänellä olisi ollut tämä virka jo tuolloin.
Huhtamäki aloitti Lapin yliopiston palveluksessa määräaikaisena 1.9. 1998. Yksityisoikeuden professorin virkaan hänet nimitettiin kolme vuotta myöhemmin vuonna 2001. Huhtamäen erikoisala on kauppaoikeus.
Oikeustieteellisen tiedekunnan dekaaniksi hänet valittiin 2. helmikuuta 2005. Hänen kautensa kestää ensi vuoden heinäkuun loppuun asti.
"Sopivuus (viran hoitoon) arvioidaan aina tapauskohtaisesti, ja työnantajalla on mahdollisuus vetää johtopäätöksiä jo esitutkinnan aikana", Sunell sanoo.
Hän ei halua täsmentää, milloin Huhtamäkeen liittyvät rikosepäilyt ovat tapahtuneet. Kari Uotin osalta ne ajoittuvat vuoden 1997 joulukuuhun ja sen jälkeiseen aikaan.
Yksityiskohdat
salassa
Sunell sanoo tuntevansa Oulun yliopiston vararehtori Jouni Koiso-Kanttilan tapauksen. Koiso-Kanttila siirtyi tilapäisesti sivuun vararehtorin tehtävistä, koska hänen ja kolmen muun yliopiston virkamiehen epäillään ohjanneen yliopiston varoja yksityistileille. Epäilyt liittyvät oululaisen Riihi-säätiön laajaan rikostutkintaan.
"Siinähän on menossa vasta esitutkintavaihe, ja rikosepäily liittyy viranhoitoon", Sunell sanoo.
Sunell ei halua paljastaa yksityiskohtia Huhtamäen epäillystä rikoksesta. Teon kuvaus selviää vasta kun haastehakemus tulee julkiseksi.
"Oletan että se tapahtuu jo valmistelevassa istunnossa, mutta lopullisesti asiasta päättää käräjäoikeus", Sunell sanoo.
Lapin yliopiston rehtori Esko Riepula sanoo kuulleensa Huhtamäkeen liittyvistä rahanpesuepäilyistä esitutkintavaiheessa. Huhtamäki kertoi niistä itse hänelle.
"Tuolloin lähdin siitä, että Suomen ja länsimaisen oikeusjärjestyksen mukaan kukaan ei ole syyllinen ennen kuin hänet on oikeudessa tuomittu", Riepula sanoo.
Nyt tilanne on uusi, ja se vaatii Riepulan mukaan uusia pohdintoja.
"Ensisijainen ratkaisujen tekijä on asianomainen itse, ja se koskee nimenomaan hänen asemaansa tiedekunnan johtajana, dekaanina. Varsinaisen viranhoidon kannalta en näe ainakaan tässä vaiheessa esteitä", Riepula sanoo.
Riepula viittaa Koiso-Kanttilan tapaukseen ja arvelee, että "näissä asioissa helposti ylireagoidaan".
"Ihmisillä pitää olla oikeusturva, ja heidän pitää myös itse olla tietoisia oikeuksistaan ja pitää niistä kiinni", Riepula sanoo.