Ajan riento ehti käydä poikkeuksellisen rajuksi Suomen sisäpolitiikassa perussuomalaisten lauantaisten puheenjohtajavalintojen jälkeen. Suomi ajautui muutamassa vuorokaudessa hallituskriisiin. Lopulta myös eduskunnan voimasuhteet ryhmäjakoineen muuttuivat muutamassa tunnissa.
Epäselvä tilanne alkoi kirkastua iltapäivän kuluessa tiistaina, kun perussuomalaisista erkani yli 20 kansanedustajaa uudeksi hallituskelpoiseksi ryhmäksi. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei jättänyt eroilmoitusta, vaan entinen hallituskokoonpano jatkaa.
Jussi Halla-ahon puheenjohtajavalintaa seurannut vyöry lähti liikkeelle maanantaiaamun neuvotteluista, jolloin keskusta ja kokoomus eivät kelpuuttaneet perussuomalaisten jyrkkää EU- ja maahanmuuttovastaista linjaa vetävää uutta johtoa hallitusvastuuseen.
Seuraavana päivänä perussuomalaisten eduskuntaryhmä lohkesi kahteen osaan, kun enemmistö kansanedustajista päätti perustaa oman ryhmän Uuden vaihtoehdon. Ryhmä ilmoitti heti olevansa halukas tukemaan hallitusta ja jatkamaan hallitusyhteistyötä entisin ehdoin ja entisin ministerein.
Tämä kelpasi pääministerille. Näin ollen hallituksella olisi noin 106–108 kansanedustajan kohtuullisen turvallinen enemmistö eduskunnassa uusvanhalla pohjalla.
Vaikka juonen kulku on ollut myrskyisä, odotettavissa voi kuitenkin olla seesteisempi vaihe ja nykyistä toimintakykyisempi hallitus. Enää yhden ryhmittymän ministereiden ei tarvitse ottaa huomioon halla-aholaisten kantoja.
Halla-ahon perussuomalaisille jää hajoamisen jälkeen vajaat puolitoista tusinaa kansanedustajapaikkaa ja asema oppositiossa. Oletettavasti kannattajakenttä kipuilee ratkaisun seurauksena. Hajaannus tulee näkymään muun muassa valtuustoissa ympäri maan.
Uuden vaihtoehdon nopea perustaminen ja irtoaminen emopuolueesta on sikäli ainutlaatuinen suomalaisessa poliittisessa elämässä, että ensimmäistä kertaa omaksi ryhmäkseen siirtyneiden joukossa oli eduskunnan puhemies ja viisi ministeriä.
Lähtijöiden joukossa oli entinen puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini, joka pari vuotta sitten muutatti puoluetukilakia hajoamista enteillen lähtijöille epäedulliseksi.
Soini ei varmaan tuolloin osannut nähdä olevansa vielä jonakin päivänä itse ”kapinallisten” ryhmässä ja poistumassa omasta puolueestaan.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoamisen lähtösanat lausuttiin vuoden 2011 eduskuntavaalijytkyssä.
Soini hyväksyi tuolloin ehdokkaiksi vihapuhesivustoilta ja Suomen Sisusta tunnettuja niin kutsuttuja nuivia, joiden tärkeimmäksi päämääräksi tuli maahanmuuton rajoittaminen.
Soini ei juuri puuttunut näiden kansanedustajien jopa suorastaan rasistiseen käytökseen ja kiihotustuomioihin. Hyssyttelyn seuraukset Soini sai tuntea nuivien masinoitua kannattajansa somessa liikkeelle ja kaapattua puolueen kaikki johtopaikat.