Vihainen pallopoika pieksi alkuviikosta vierailevan joukkueen maalivahtia rautaputkella. Ensin pikkuketku piilotti pallon mainoskyltin taakse, eikä antanut sitä maalivahdille, kuten tapana on. Mäiske alkoi, kun maalivahti tuli hakemaan pelivälinettä kyltin takaa.
Onneksi ryökäle sai rangaistuksen; kokonaisen kuukauden pallopoikakieltoa.
Vaikka esimerkkitapaus on Rio de Janeirosta, tunteet kuumenevat kentän laidalla myös meillä.
Uhota kyllä saa niin, että henkselien kumilangat naukuvat. Se ei satuta ketään. Mutta vastapuolta ei saa lyödä, edes henkisesti. Tällä tyylillä potkitaan kuluvana viikonloppuna Umpihankifutiksen MM-kisat Hyrynsalmella.
Syväjärven jäältä on ryppyotsaisuus kaukana. Syy rentouteen voi olla joukkueiden puoliaikapulloissa, tai siinä, ettei kukaan pärjää hankijalkapallossa vain taidoillaan.
Hyvällä sykkeellä -teeman soisi kotiutuvan myös muille kentille.
Mutta pahimpia ärjyjiä kaikista ovat kuulemma pikkupelaajien vanhemmat.
Pidin väitettä hölynpölynä. Nääh, eihän kukaan oikeasti viitsi korottaa ääntään, saati huudella painokelvottomia lapsilauman kuullen. Tai ainakaan itse en tohtisi.
Viime kesänä Ylivieskan nappulaturnauksessa sain pyörtää pääni.
Ehkä syynä oli monen vanhemman yhtäaikainen auringonpistos, ajomatkan aiheuttama väsymys tai kiukku. Kenties joku muu ymmärrettävä ja perin inhimillinen syy. Mutta niin vain kävi, että vastapuolen vanhemmat kannustivat omia poikiaan huippusuoritukseen väkivallan keinoin. Tapa se -kehotus ei ollut kaukana.
Toivottavasti nappulat olivat keskittyneitä peliin, eivätkä lotkauttaneet korviaan. Muussa tapauksessa he kyllä oppivat, millä tavalla nimitellään pienikasvuista, vikkelää poikaa, ja miten vähän vankempaa kaveria.
Kovaa voitontahtoa on vaikea piilottaa, eivätkä kaikki harrastelijatkaan pysty pitämään yllä liikunnan iloa.
Paitsi AC Oulussa, myös paikallisessa jalkapallon harrastelijasarjassa tunteiltiin viime kaudella. Jopa tuhatta paikallista potkiskelijaa pyörittävä epävirallinen liiga lässähtää totisen äkinän vuoksi. Milloin kettuiltiin tuomarille, milloin kohdeltiin kovakouraisesti vastapuolta. Pillit olivat jo puolittain pussissa.
Tässä tapauksessa yli 400 pelistä selvittiin 13 ulosajolla, ja toukokuun puoliväliä odotellaan sittenkin pallonkiilto silmissä. Sitä ennen ehtii käydä katsomassa pari kolme Veikkausliigan peliä AC Oulun väreissä.
Jospa nappulapeleissä häviäjän huudettavaksi tarkoitettu reilun pelin rallatus "huh hah huli, turpaan tuli", pysyisi kaikilla tasoilla vain kuvaannollisena ilmauksena.