Toisia valta kuluttaa. Karismaattinen Hugo Chavez sen sijaan on kerännyt seitsemän vuoden aikana vaalivoiton toisensa jälkeen. Joulukuun 4. päivänä hänen kannattajansa saivat kaikki Venezuelan parlamentin paikat. Apuna tosin oli opposition vaaliboikotti. "El Presidente" juhlii gallupeissa, 70 prosenttia haastatelluista suhtautuu häneen myönteisesti.
Presidentti Chavez julistautuu nykyään sosialistiksi ja tuomitsee yksityisomistuksen. Kun presidentti käynnisti bolivaarisen vallankumouksensa, jopa hänen lähipiirinsä protestoi ja piti ilmaisua tarpeettoman provosoivana.
Sen jälkeen Chavez lanseerasi termin 21. vuosisadan sosialismi, ilman puolueväen tukea ja ilman, että kukaan oikeastaan tiesi, mistä oli kysymys.
Libertador-puistokadulla Caracasissa ihmisjoukko tungeksii torikojujen välissä. Sotilaat purkavat ruokalasteja kiväärit olallaan. 47-vuotias Carmen Maria täyttää korinsa subventoidulla hinnalla myytävillä lihalla, riisillä ja vihanneksilla. Hallituksen Mercal-ohjelman torit ja myymälät vastaavat jo yli 20 prosentista elintarvikkeiden vähittäismyynnistä.
Köyhät suoltavat kiitosta
Carmen Maria suoltaa kiitosta presidentille ja hänen sosiaalisille ohjelmilleen, "bolivaarisille hankkeille". Hänen vanhempi poikansa on päässyt poraajakoulutukseen. Äitinsä kertoman mukaan hän haluaa öljyinsinööriksi, ja aikoo pyrkiä Bolivar-yliopistoon. Vielä koulua käyvät kolme nuorinta lasta saavat nyt ilmaisen kouluruuan.
Kaikki torin asiakkaat käyvät korttelin kuubalaislääkärillä Lazarolla, joka on "todella hyvä ja ilmainen".
Kaikki kokevat, että heistä on tullut "täysvaltaisia kansalaisia".
Chavezin avustajat jakavat kaupunkilaisten mielipiteet ja innostuksen El Commandanten suhteen, kuten Chavezin kannattajat häntä kutsuvat. Ainoastaan korruptiopuheet hillitsevät hiukan intoa. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että Chavezin virkamiehet - "eivät kaikki, mutta monet" - kauhovat taskujaan täyteen.
"Joka paikassa joutuu maksamaan, jos haluaa saada ajokortin tai välttää ylinopeussakon", raivoaa eräs autonkuljettaja.
"Korruptio on osa Venezuelan poliittista kulttuuria, se tulee öljyn mukana", selittää puolestaan toinen.
Mutta ilman öljyä ei olisi myöskään bolivaarista vallankumousta. Musta kulta muodostaa 80 prosenttia viennistä ja 50 prosenttia valtion tuloista. Venezuelalla on maailman suurimmat öljyreservit - 313 miljardia barrelia. Nykyisellä pumppausvauhdilla Venezuela voisi tuottaa öljyä kolmensadan vuoden ajan.
Hallituksen arvostelijat näkevät bolivaarisissa hankkeissa pelkästään avustusfilosofiaa ja öljyvarojen käyttämistä äänten kalastamiseen. He sanovat, ettei hankkeilla ole pitkällä tähtäimellä vaikutusta kehitykseen, ja pelkäävät valtion joutuvan päällekkäisten hallintorakenteiden puristukseen.
"Rikkaiden itsekkyydellä ei ole rajoja. Mitä oppositio oikein haluaa?", Carmen Maria kiihtyy.
"Että me unohtaisimme, että se on jo ollut vallassa? Että me äänestäisimme jotakin sen poliitikoista, jotka eivät ole koskaan piitanneet meistä? Pitävätkö he köyhiä idiootteina?"
Kolmekymmentä vuotta ensimmäisen öljykriisin jälkeen yli 60 prosenttia venezuelalaisista elää yhä köyhyysrajan alapuolella. Yhteiskunnallisen eriarvoisuuden rajoittaminen, joka on bolivaarisen vallankumouksen keskeinen ajatus, antaa odottaa itseään. Joidenkin tilastojen mukaan sosiaalinen tilanne on jopa huonontunut.
Hugo Chavez rakentaa bolivaarista vallankumoustaan joka sunnuntai televisio-ohjelmassaan "Haloo, presidentti!". Ministerit ovat mukana tässä sunnuntaishowssa, joka saattaa kestää tuntikausia. Toisinaan presidentti läksyttää heitä suorassa lähetyksessä. Usein presidentin sanoista tulee maanantaiaamun uusi direktiivi hallinnolle.
Puheet jakavat maata
"Saimme määräyksen seurata ohjelmaa, jotta tuntisimme maan ulkopolitiikan prioriteetit", kapinoi eräs vanhan koulukunnan diplomaatti. Vallan paheneva henkilöityminen huolestuttaa niitä, jotka eivät kannata sen paremmin Chavezia kuin oppositiotakaan.
"Hugo Chavez on käynnistänyt välttämättömän sosiaalisen vallankumouksen. Mutta hän ei osaa kuunnella arvostelua. Hänen aggressiiviset puheensa rikkauksia vastaan jakavat maata tarpeettomasti kahtia", arvioi valtiotieteen opiskelija Antonio Carquez.
Amerikan maiden huippukokouksessa Argentiinassa Chavez liittyi niiden 40 000 mielenosoittajan joukkoon, jotka protestoivat George W. Bushia ja Amerikan vapaakauppasopimusta AFTA:a vastaan.
El Presidente sanoo, ettei Yhdysvaltain ylivallan edessä ole muuta vaihtoehtoa kuin latinalaisamerikkalainen integraatio. Venezuela, maailman 50. suurin raakaöljyn viejä, tekee yhä uusia energiasopimuksia alueen maiden kanssa. Bush on edelleen Hugo Chavezin mieluisin maalitaulu, jota tämä nimittää mielialoistaan riippuen joko hulluksi tai murhaajaksi. Venezuelan presidentti on varma, että Washington on valmis mihin tahansa saadakseen hänen päänahkansa ja maan öljyn.
"Meidän on valmistauduttava mahdolliseen epäsymmetriseen sotaan, mikäli Yhdysvallat hyökkää", sanoo kenraali Alfredo Muller, joka on laatinut asevoimien rakenneuudistusta koskevan lain.
Miehiä ja naisia kutsutaan reserviin. Yli 100 000 reserviläistä on jo koulutettu. Reserviläisarmeija on suoraan tasavallan presidentin alaisuudessa, välissä ei ole sotilasjohtoa.
Venezuela varustautuu
Yhdeksän elokuussa valituista 22 Chavezia tukevasta kuvernööristä on entisiä upseereita. Neljä ministeriä, yksi korkeimman oikeuden tuomari, lukuisat korkea-arvoiset virkamiehet ja suurten valtionyritysten johtajat tulevat myös armeijan riveistä.
"Entisenä everstinä Chavez luottaa upseereihin. Hän pitää heitä tehokkaampina kuin poliitikkoja. Mutta armeija ei järjestelmällisesti hyödynnä siviilivaltaa", sanoo analyytikko Ana Maria Sanjuan.
Washingtonin vastalauseista huolimatta Espanja on solminut mittavan asevientisopimuksen Venezuelan kanssa. Caracasiin toimitetaan 12 lentokonetta ja kahdeksan fregattia.
Maa on jo hankkinut 33 helikopteria ja 100 000 venäläistä AK47-rynnäkkökivääriä. Se on suuri määrä 70 000 miehen maavoimille. Kolumbia, jolla on 2000 kilometrin yhteinen raja Venezuelan kanssa, ja joka epäilee Hugo Chavezin auttavan äärivasemmistolaisia sissejä, on huolissaan.
"Amerikkalaiset yhdessä Kolumbian kanssa ovat aloittaneet alueellisen asevarustelun", sanoo puolestaan kenraali Muller. Kolumbia on nyt Yhdysvaltain sotilasavun kolmanneksi suurin saaja Israelin ja Egyptin jälkeen. Avustukset on myönnetty huumeiden ja sissien vastaiseen sotaan. Chavezin tukijat ovat vakuuttuneita siitä, että apu on tosiasiassa suunnattu heitä vastaan.
"Chavezin vainoharhaisuus on vaarallista, sillä se ruokkii Yhdysvaltain epäluuloja. Mutta siihen on myös syynsä", Ana Maria Sanjuan arvioi muistuttaen amerikkalaisten väliintuloista Kuubassa, Nicaraguassa ja Panamassa.
Washington on luonnehtinut Hugo Chavezia "kielteiseksi voimaksi" ja syyttää häntä alueen vakauden horjuttamisesta, kun hän yrittää viedä omaa malliaan muihin maihin.
