HS:n sel­vi­tys pal­jas­taa suuria epä­koh­tia sii­vou­sa­lal­la, pa­him­mil­laan työolot epä­in­hi­mil­li­siä – "On jär­kyt­tä­vää, että suo­ma­lai­ses­sa yh­teis­kun­nas­sa voi olla täl­lais­ta"

Lehti kertoo muun muassa ylipitkistä työpäivistä, riittämättömistä tauoista ja siitä, että vapaapäiviä ei ole.

Siivoojien työoloissa on isoja epäkohtia, kertoo Helsingin Sanomat.
Siivoojien työoloissa on isoja epäkohtia, kertoo Helsingin Sanomat.
Kuva: Timo Marttila

Siivousalalla on vakavia epäkohtia, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Lehti kertoo muun muassa ylipitkistä työpäivistä, riittämättömistä tauoista ja siitä, että vapaapäiviä ei ole.

Lehti on haastatellut muun muassa kymmeniä siivousalan työntekijöitä sekä työnantajien edustajia ja tutkinut viranomaisten asiakirjoja. Epäkohtia löytyy monista kohteista, esimerkiksi kuntien koulujen ja päiväkotien siivouksesta.

Hyväksikäyttö on lehden selvityksen perusteella laajaa ja systemaattista. Pahimmillaan lehti kuvailee olosuhteita epäinhimillisiksi ja ihmiskauppaa muistuttavaksi. Helsingin Sanomat kertoo, että myös rikosuhripäivystykseen on tullut vuosien ajan runsaasti yhteydenottoja hyväksikäytöstä.

Siivousalalla on paljon maahanmuuttajataustaisia tai turvapaikanhakijoita, jotka eivät välttämättä ole tietoisia työntekijöiden oikeuksista, työehtosopimuksista tai työlainsäädännöstä. He saattavat myös pelätä joutuvansa pois maasta tai saavansa potkut, jos valittavat epäkohdista.

Monet organisaatiot ovat ulkoistaneet toimitilojensa siivouksen, jota tehdään usein silloin, kun talon muut työntekijät ovat poissa työpaikalta.

Ministerit haluavat parannusta tilanteeseen

Pääministeri Sanna Marin (sd.) otti sunnuntaina kantaa asiaan Twitterissä.

– Tilanne suomalaisilla työmarkkinoilla on täysin kestämätön, kun työntekijöiden hyväksikäyttöä esiintyy näin laajasti ja systemaattisesti. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan niin lainsäädäntömuutoksia kuin viranomaisten resurssien vahvistamista, hän kirjoittaa.

Marin huomauttaa, että työvoiman hyväksikäytön pitäisi olla työnantajalle niin suuri taloudellinen riski, että se ei kannata.

– Myös ammattiliitoille pitää antaa tehokkaampia keinoja puuttua epäkohtiin. Kanneoikeus olisi tällainen keino, hän sanoo.

Myös maahanmuutosta vastaava sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) otti sunnuntaina kantaa asiaan Twitterissä ja vaati, että pakkotyöhön ja työvoiman moninaiseen hyväksikäyttöön on puututtava monin ja monien eri toimijoiden keinoin.

Ammattiliitossa ilmiö tunnistetaan

Palvelualojen ammattiliitto PAMin edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo arvioi, että suuri enemmistö siivousalan yrityksistä toimii moitteettomasti.

– Mutta toimijoita on niin paljon, että mukaan mahtuu laitapuolen kulkijoita. On järkyttävää, että suomalaisessa yhteiskunnassa voi olla tällaista. Meillä olisi mahdollisuus kitkeä tämä ilmiö, mutta emme ole onnistuneet saamaan sitä kuntoon.

Ylitalo harmittelee, että kaltoin kohdellut työntekijät osaavat ottaa vain harvoin yhteyttä ammattiliittoon. Hän muistuttaa, että liitto auttaa laajasti.

– Ei tarvitse olla jäsen, sillä jos on uhkaavassa tilanteessa tai heikommassa asemassa, häntä autetaan myös.

Ylitalo kertoo, että PAM on tehnyt viranomaisten kanssa yhteistyötä esimerkiksi palkkasaatavien osalta.

Ylitalon mukaan yksi tapa vähentää ulkoistettujen palveluiden epäkohtia olisi muuttaa hankintalakia niin, että työsuhteeseen palkkaamisen kriteerit otettaisiin huomioon hankinnoista päätettäessä. Toinen tapa voisi olla alipalkkauksen kriminalisointi.

– Työsuojeluviranomaisilla tulisi olla käytössään tuntuva hallinnollinen sanktio, jos epäkohtia ilmenee. Tällöin työnantajan olisi pakko toimia asiassa. Ammattiliittojen työtä auttaisi kovasti ammattiliittojen kanneoikeus, Ylitalokin painottaa.

Espoolle kritiikkiä

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Jussi Saramo piti Twitterissä uutisessa yllättävänä Espoon kaupungin välinpitämättömyyttä.

– Väärinkäytöksiä tapahtuu monilla aloilla, vaikka siivous, ravintolat ja rakentaminen erottuvat. Yllättävää siinä oli Espoon kaupungin välinpitämättömyys ja laajamittaisuus.

Espoo oli tilannut siivousta myöhemmin Helsingin käräjäoikeudessa työriidasta tuomitulta siivousyritykseltä. Tapaus on yhä vireillä hovioikeudessa.

Espoo ei kuitenkaan katkaissut sopimuksia ennen kuin viime vuonna, vaikka tietoja hyväksikäytöstä tuli aiemmin.

– Lapsuuden kouluissa keittäjät, siivoojat ja talkkari olivat osa yhteisöä, joka tuki myös opiskelua. Yhä on valtava ero ovatko työntekijät omia tai ulkoistettu omalle yhtiölle kuten Vantaalla vai tuotanto yksityistetty kuten Espoossa. Yksityistäminen edellyttäisi rahaa valvontaan, Saramo kirjoittaa.


Lisätty Jussi Saramon kommentit kello 13.26.