Verohallinto antoi vuonna 2014 työntekijöilleen salaisen ohjeen, jonka mukaan yritysten tekemiin alle 12 000 euron epäilyttäviinkin verovähennyksiin sai puuttua vain poikkeustapauksissa. Asia käy ilmi Helsingin Sanomien haltuunsa saamista asiakirjoista.
HS:n tietojen mukaan raja oli voimassa ainakin verovuonna 2014. Uusimmassa verovuoden 2016 ohjeessa rajat on poistettu ja korvattu sanallisilla luonnehdinnoilla.
Vuonna 2014 annetun työmenettelyohjeen mukaan yritysten alle 12 000 euron verovähennyksiin puututtiin vain, jos vähennys oli täysin perusteeton. Tulkinnanvaraisissa tai epäselvissä tapauksissa verovalvojan oli hyväksyttävä veroilmoitus sellaisenaan.
12 000 euron raja koski myös epäilyä siitä, että yritys on salannut tulojaan. Jos verovalvoja epäili peiteltyä osingonjakoa, hän sai työmenettelyohjeen mukaan alkaa tutkia asiaa pääsääntöisesti vasta 6 000 euron kohdalla.
Väärien verovähennysten tekeminen, tulojen salaaminen ja peitelty osingonjako on kielletty laissa.
Aikaisemmin Suomen Kuvalehti kertoi Verohallinnon kieltäneen vuonna 2013 työntekijöitään puuttumasta ilmiantoihin pimeistä lahjoista, jos ne ovat alle 30 000 euron suuruisia.
Verohallinnon pääjohtaja Pekka Ruuhonen sanoo HS:lle, että työmenettelyohjeiden tarkoitus on ”varmistaa verotuksen valtakunnallinen yhtenäisyys ja toisaalta resurssien riittävyys verotulojen kannalta merkittäviin asioihin”.
Salassa ohjeet pidetään Ruuhosen mukaan siksi, ettei niiden pohjalta voi suunnitella verovilppiä.