Helsinki
Tutkimus- ja taustatyöhön veritestejä tehneen Jim Stray Gundersenin mukaan Lahden MM-kisoissa otetuista näytteistä 47 oli vajaita. Näytteitä otettiin kaikkiaan 243 hiihtäjältä ja yhdistetyn kilpailijalta.
Norjalais-amerikkalainen Stray Gundersen kertoo asiasta Helsingin Sanomien haastattelussa tiistaina.
Lahdessa hemoglobiinitesti tehtiin lähtölupaa varten ennen kilpailuja. Kolmen millilitran verimäärästä otettiin hieman hemoglobiinitestiä varten. Loput lähettiin Kuopioon Stray Gundersenin ja Tapio Videmanin johtamaan ns. Advia testiin.
Stray Gundersen ja Videman epäilivät joidenkin näytteiden olleen vajaita ja he lähettivät näytteet vielä jatkotutkimuksiin Australiaan.
"Useista näytteistä veriplasmaa oli jäljellä kuitenkin vähän, alle yhden millilitran 22 tapauksessa ja 25 tapauksessa tasan 1. Jos koeputkessa olisi ollut verta vaaditut kolme millilitraa, siitä Advia-testiin jäävästä 2,8 millilitrasta pitäisi olla plasmaa vaivattomasti 1,4 millilitraa", Stray Gundersen kertoi.
Stray Gundersen sanoo, että jos plasmaa jää jäljelle vain millilitra tai sen alle, alkuperäisen verimäärän voi päätellä olleen vajaa. Hän jatkaa, että näin pienen määrän syntyyn saattaa olla monia syitä eri vaiheissa, mutta laboratoriohenkilökunta oli ammattitaitoista.
"Meidän tutkijoitten kannalta tällaiset määrät ovat epäilyttäviä, mutta silti en voi sanoa, että ne todistavat mitään."
Lahden MM-kisoissa veritestejä tehnyt itävaltalaislaborantti myönsi maanantaina STT:lle, että testeistä 4-5 oli verimäärältään vajaita. Hän kuitenkin kiisti, että kyse olisi ollut tietoisesta tai ohjatusta vääristelystä.
Vajailla näytteillä hiihtäjän hemoglobiiniarvo saadaan todellista alhaisemmaksi.