Hämeenlinna Jääkiekon SM-liigajoukkueet luottavat terveydenhuollossaan koululääketieteeseen. Hämeenlinnan Pallokerho poikkeaa kaavasta. HPK palkkasi vajaat kaksi vuotta sitten osteopaatti Markku Keräsen, joka on tehnyt pioneerityötä viime kauden mestarille.
- Tuloni seuraan ajoittui mainiosti. HPK voitti heti mestaruuden, kun minä ilmestyin kuvioihin, Keränen velmuilee.
Keräsen kevennyksessä on myös totinen puoli. Valmentajat Jukka Jalonen, Timo Lehkonen ja Jari Kaarela ovat hakeneet ja saaneet uusia näkökulmia pelaajien terveydenhuoltoon. Maalivahtivalmentaja Kaarelaa on kiinnostanut erityisesti perhostyylillä torjuvien maalivahtien terveys.
- Perhostyylin maalivahti työskentelee paljon polvillaan. Tämä tapa torjua vaatii lonkkaniveliltä hyvää liikkuvuutta. Jos liikkuvuutta ei ole riittävästi, polvikierukat voivat rikkoutua, vuonna 1990 osteopaatiksi valmistunut Keränen tietää.
Perhostyyli terveysriski?
Perhostyylillä torjuvan veskarin on oltava isokokoinen, koska maalin yläkulmiin jää paljon tyhjää tilaa.
- Torjuntatapa vaatii lantion liikkuvuuden ja vahvat keskivartalon lihakset. Myös lantion lihasten on oltava vahvat. Mikäli kokonaisuus ei toimi kunnolla, uhkana ovat lonkan ja polven vaivat sekä selkärangan välilevyrappeumat.
Keränen on ryhtynyt katselemaan myös HPK:n juniorimaalivahtien ruumiinrakenteita. Jos nuorella maalivahdilla ei ole fyysisiä edellytyksiä torjua perhostyylillä, se pitää myös kertoa hänelle. Jos kukaan ei kerro, molarilla voi olla edessään vammakierre.
- Valmentajilla pitää olla riittävät tiedot riskeistä ja sen jälkeen moraalista rohkeutta selvittää tosiasiat nuorelle pelaajalle. Valmentajien pitää ottaa vastuu, koska maalivahdilla on oikeus elää terveenä uran päättymisen jälkeen. Mutta kuka on se valmentaja, joka sanoo, että jos jatkat noin, urallasi on pituutta vain muutamia vuosia ja tie huipulle on mahdottomuus? Tämän takia junnuvalmentajien pitää olla ammattilaisia, jotka ottavat vastuun nuorten hyvinvoinnista.
Katse junioreihin
Keräsen tarkoituksena ei ole pelotella ketään. Hänen omat lapsensa pelaavat jääkiekkoa. Mutta tosiasioita pitää uskaltaa katsoa silmiin, osteopaatti huomauttaa. Junnuja pitää katsella jatkossa yhä tarkemmin.
- Nuoren tukielinrakenteen kehittymistä pitää seurata säännöllisesti. Mitkä ovat hänen fyysiset vahvuutensa ja heikkoutensa? Mitä pitää tehdä, että hän kehittyisi pelaajana?
Väärät valmennustavat näkyvät pelaajissa. Nuoria pitää valmentaa siten, että terveys säilyy.
- Yksipuolisen lajiharjoittelun rinnalla pitää olla monipuolista liikuntaa. Osa puutteellisesti hoidetuista vammoista aiheuttaa uusia vammoja. Osteopaatin käsittely auttaa monesti pelaajaan pääsemään kuntoon tavallista nopeammin. Mutta parasta olisi, että ensimmäisen vamman synty pystyttäisiin estämään.
