Tupaantuliaiset (Travaux), Ranska/Iso-Britannia 2005. Ohjaus: Brigitte Roüan. Pääosassa: Carole Bouquet. - Star 2, Oulu.
Monella remontin keskellä elävällä saattaa olla vitsit vähissä, mutta elokuvan aiheena moinen kaaos on altteinta komedialliselle käsittelylle.
Näin myös Brigitte Roüanin ohjaustyössä Tupaantuliaiset.
Tarina kertoo menestyvästä juristista ja yksinhuoltajasta Chantal Letellieristä (Carole Bouquet), joka aloittaa tilavassa asunnossaan täysrempan osittain vain päästäkseen eroon yli-innokkaasta rakastajasta (muhkea Jean-Pierre Castaldi).
Työryhmäksi valikoituu sekalainen joukko maahanmuuttajia. Urakka ei tietenkään suju ilman lukuisia ennakoimattomuuksia ja kommelluksia saati hermonkiristyksiä, mutta lopussa kiitos seisoo. Ja Hugh Grant.
Tupaantuliaiset on höyhenenkevyt komedia, vaikka sillä on myös ajankohtainen ja vakavampi teemansa, (laiton) siirtolaisuus.
Työssään Chantal puolustaa siirtolaisten asemaa ja asunnossaan hänellä häärii joukko persoonallisuuksia eri puolilta maailmaa.
Siirtolaiset ovatkin Chantalille "pyhiä". Remontin kourissa vääntyilevän asunnon luoma intiimiyden ja yhteistyön henki kuvastelee laajemmin tiettyä solidaarisuutta erilaisten ihmisten kesken.
Mitään syvällistä analyysiä tämä höpsö farssi ei toki tarjoa. Sen käänteissä on ylivilkkautta ja tekopirteyttä, ja surrealistiset tanssijaksot lähinnä rasittavat.
Silti on vaikea olla viehättymättä Roüanin läpipositiivisesta elokuvasta, joka kantavista rakenteista, väliseinistä ja muista raskaista elementeistään huolimatta keinuu päiväunen hattaraisella ilmavuudella kohti onnellista loppuaan.