Ex-puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäen mielestä Matti Vanhanen tarvitsee hovinarrin neuvonantajakseen kansaan päin. Sen verran vieraantunut tavallisesta kansasta Vanhanen Jäätteenmäen mukaan jo on.
Länsimaiden mukaan Pohjois-Korean parin viikon takainen ohjuskoe epäonnistui. Maan virallinen uutistoimisto kuitenkin hehkutti, että ohjuskoe osoitti hallitsevan kommunistipuolueen valtaa, joka "on rynnännyt kuin tuuli eteenpäin kohti rikasta ja voimakasta valtiota".
Suomessa hallitukselle ja pääministeri Matti Vanhaselle puhaltavat entistä kylmemmät tuulet. Suosiolukemat osoittavat samaa suuntaa kuin lehmän häntä; alaspäin.
Monessa mielipidemittauksessa päähallituspuolue keskustan kannatus on jäänyt jo alle 20 prosentin. Sen sijaan hallituksessa istuva ja samaa hallitusohjelmaa toteuttava kokoomus on pitänyt gallupista toiseen ykköstilaa. Viime syksyn kuntavaaleissa se nousi jo maan suurimmaksi puolueeksi.
Kokoomus näyttää siten saaneen jo selvän niskalenkin keskustasta ja nousseen porvaripuolen selkeäksi johtajapuolueeksi.
Onko keskustalle, jonka ohi oppositiossa istuvat sosialidemokraatitkin ovat jo gallupeissa kirineet, alkanut nyt se auringonlasku, jota puolueelle on veikattu ainakin 1980-luvulta lähtien?
Tilanne hermostuttaa jo keskustan kenttääkin. Moni sanoo suoraan, että Vanhasen johdolla keskusta "häviää vuorenvarmasti" niin alkukesän europarlamentin vaalit kuin seuraavat eduskuntavaalitkin.
Vanhaselle haikaillaan haastajaa, mutta hallitusasetelma panee puolueen pattitilanteeseen. Keskusta ei voi heittää pääministerinä istuvaa puheenjohtajaansa tuosta vain sivuun ilman, että sillä olisi seuraamusvaikutuksia myös hallitusyhteistyöhön. Tuskinpa muut hallituspuolueet ihan noin vain nielisivät sen, että pääministeriksi nouseekin kesken vaalikauden herra tai rouva X.
Jotain keskustan on pakko ja melko nopeastikin tehdä, jos mahaliukua ei mielitä jatkaa.
Puolueen ex-puheenjohtaja, europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki ei tyytynyt vaatimaan Vanhaselta vain terästäytymistä ja keskustan linjan korostamisista. Jäätteenmäki ilmoitti, että Vanhanen tarvitsee hovinarrin.
Uuden Suomen blogissaan Jäätteenmäki sanoo, että Vanhanen on vieraantunut tavallisesta kansasta. Hän myös muistuttaa -- aivan oikein --, ettei kaikki viisaus ei ole yhden ihmisen päässä tai papereissa.
Jotta Vanhanen tulisi vielä viisaammaksi, hän tarvitsee hovinarrin, joka uskaltaa sanoa epämiellyttäviä totuuksia. Samanmielisiä liehakoitsijoitahan hallitsijan ympärillä aina riittää, Jäätteenmäki sanoo.
Hän osuu harvinaisen oikeaan, kun katsoo Vanhasen nykyistä lähipiiriä. Avustajajoukko koostuu pääosin nuorista ja suhteellisen vähäisen poliittisen kokemuksen omaavista henkilöistä. Heidän suhtautumisensa esimieheensä on näin kiistatta ihailevan nyökyttelevä. Vanhasen valtiosihteeri Risto Volanenkin on enemmän vanhan luokan herrasmies kuin kovan luokan poliittinen kehäkettu.
Jos Vanhasella olisi hovinarri, joka huvittaisi väkeä sukkeluuksillaan, mutta sekaantuisi poliittisiin asioisin vitsailemalla tai arvostelemalla hienovaraisesti hallitsijan toimia ja toimisi valtiaansa ovelana neuvonantajana, lähinnä itsensä kanssa keskustelevalla Vanhasella olisi joku, jonka kanssa hän voisi etukäteen pohtia asioita ja tilanteita.
Vanhaselle onkin käynyt niin kuin SDP:ssä Paavo Lipposelle. Pitkä vallassaolo kihahtaa päähän kuin häkä. Valta sokaisee. Eihän Lipponenkaan pääsiäisäksyilyssään löytänyt mistään muusta mitään hyvää kuin omasta pääministerikaudestaan.
Vanhanen miettii jo omaa pysymistään vallan kahvassa ja suunnittelee pääministerikausiaan ties miten pitkälle tulevaisuuteen.
Vakavasti otettuna hovinarrikaan ei taitaisi nyt Vanhasta ja keskustaa pelastaa siitä tukalasta tilanteesta, johon puolue on valahtanut.
Eteenpäin kirivä perussuomalaisten Timo Soini voisi ehkä parhaiten vinkata, miten puolueen kannatus käännetään lentoon. "Persuilta" on kuitenkin turha apua odottaa. Soini tyytyy hykertelemään omassa poterossaan, kuinka populismi imee väkeä kuin hunaja mehiläisiä.
Keskustan on pärjättävä omillaan.
Puolueen kannalta asetelmaa mutkistaa entisestään se, että nykypolitiikassa puoluekin profiloituu entistä enemmän puhuvien päiden ja ennen muuta puheenjohtajansa kautta. Nyt on silmiinpistävää, että keskustan muu johto luuraa varapuheenjohtaja Antti Rantakangasta lukuun ottamatta piilossa.
Varapuheenjohtaja Paula Lehtomäki on ollut poikkeuksellisen vaisuna. Puoluesihteeri Jarmo Korhonen pitää suuren suunsa supussa. Miksi he eivät nyt heittäydy hovinarreiksi?
Strategian terästyksellä, josta keskusta kertoo ensi viikon lopulla valtuuskunnassaan, ei pitkälle selvitä. Tarvitaan tyylinvaihdosta johdolta ja kentän äänen kuulemista.
***
Isä-Mitro on pompotellut puolueita pian vuoden mahdollisella eurovaaliehdokkuudellaan. Selvyyttä ei ole tullut edes puolueesta. Listat alkavat pian olla täynnä, joten kovin kauan Mitro ei voi enää vetkutella päätöksen teon kanssa. Muuten Musta-Pekka-kortti jääkin omaan käteen. Kokoomuksen lista on jo täynnä, mutta keskustan suostuttelu jatkuu.