Rovaniemen hovioikeus on muuttanut merkittävästi Talvivaaran kaivosalueella sattuneen kuolintapauksen tuomiota.
Kaivosalueen työntekijä kuoli helmikuussa 2012, kun hän sai näytteenottokierroksella suuren annoksen rikkivetyä.
Kainuun käräjäoikeus tuomitsi kesäkuussa 2015 Talvivaara Sotkamo Oy:n osastopäällikön ja käyttöpäällikön työturvallisuusrikoksesta ja kuolemantuottamuksesta 80 päiväsakkoon.
Hovioikeus on muuttanut tuomiota siten, että kuolemantuottamusta koskevat syytteet on hylätty. Kaksikko on tuomittu vain työturvallisuusrikoksesta, josta he ovat saaneet 40 päiväsakon rangaistuksen. Toinen heistä joutuu maksamaan 1800 euroa, toinen 1160 euroa.
Vaarallisten alueiden eristämisessä puutteita
Talvivaaran kaivosalueella sattui alkuvuodesta 2012 useita kaasuvuotoja ja siellä havaittiin korkeita pitoisuuksia rikkivetyä.
Rikkivety on väritön, erittäin myrkyllinen, erittäin helposti syttyvä ja ympäristölle vaarallinen kaasu. Työntekijä kuoli rikkivetymyrkytykseen.
Talvivaara oli eristänyt vaaralliset alueet herkästi katkeavilla muovisilla varoitusnauhoilla. Varoitusnauhat olivat paikallaan vielä useita viikkoja sen jälkeen, kun eristämisen tarve oli lakannut. Eristämisen syy jäi työntekijöille usein epäselväksi.
Tämä johti siihen, että työntekijät suhtautuivat varoitusnauhoihin välinpitämättömästi ja kulkivat usein eristettyjen alueiden läpi. Hovioikeuden mielestä terveydelle vaarallinen alue olisi pitänyt eristää sekä varoitusnauhoilla että turvamerkeillä, jotka ilmaisevat eristämisen syyn.
Hovioikeuden mielestä Talvivaarassa ei myöskään tiedotettu tarpeeksi rikkivetyvuodoista. Työntekijöille oli epäselvää, milloin heidän pitäisi ilmoittaa havaituista haitta- ja vaaratekijöistä. Käytössä oli niin sanottu vuoropäiväkirja, jonka käyttöä ei oltu ohjeistettu eikä sitä valvottu.
Hovioikeuden mukaan vuoropäiväkirjaan saattoi jäädä merkitsemättä olennaisia tietoja työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä tai työntekijät eivät lukeneet niitä.
Työntekijä ei välttämättä saanut tietoa edellisissä vuoroissa havaituista haitta- ja vaaratekijöistä. Myös henkilökohtaisten suojavälineiden käytön ohjeistus ja valvonta oli riittämätöntä ja sattumavaraista.
Näistä syistä hovioikeus tuomitsi osastopäällikön ja käyttöpäällikön työsuojelurikoksesta. Sen mielestä rikos oli omiaan aiheuttamaan varsin vakavaa vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle.
Oikeus ei ollut yksimielinen
Kuolemantuottamusta koskeva syyte sen sijaan kaatui.
Hovioikeuden mielestä maaliskuussa 2012 sattunut rikkivetyvuoto johtui teknisesti eri syistä kuin aiemmat vuodot ja se oli yllättävä, äkillinen ja ennalta arvaamaton.
Hovioikeus katsoo, että surmansa saanut oli kokenut työntekijä ja hän oli tietoinen sekä vaarasta että suojavälineiden käytöstä. Jostain syystä hän ei kuitenkaan käyttänyt suojavälineitä eli niin sanottua monikaasuhaistelijaa ja hätäpoistumislaitetta lähtiessään yksin näytteenottokierrokselle.
Tuomioistuin otti huomioon tapahtuman ennalta-arvaamattomuuden, työntekijän oman myötävaikutuksen ja työnantajan valvontavastuun jakautumisen.
”Kuolemaan johtanut onnettomuus olisi todennäköisesti tapahtunut siitä riippumatta, ovatko osastopäällikkö ja käyttöpäällikkö toimineet huolellisesti”, oikeus totesi.
Hovioikeus ei ollut ratkaisusta yksimielinen vaan se joutui äänestämään siitä. Yksi hovioikeuden kolmesta tuomarista olisi pysyttänyt käräjäoikeuden ratkaisun ennallaan. Hänen mielestään syytettyjen huolimaton menettely suojavälineiden käytön valvonnassa aiheutti työntekijän kuoleman.