Turku Hiljattain julkaistujen amerikkalaistutkimusten tulokset hormonikorvaushoitojen lisäämistä terveysriskeistä eivät ole herättäneet ylenmäärin kyselyjä hoitojen turvallisuudesta. Turun yliopistollisen keskussairaalan naistenklinikan ylilääkäri Risto Erkkola sanoo tuloksista tulleen joitakin yhteydenottoja klinikan lääkäreille.
"Vaikka kyselyjä on tullut tutkimuksen julkistamisen jälkeen aika vähän, uskon, että tuloksista kuitenkin keskustellaan silloin, kun hormonikorvaushoitoja saavat naiset tulevat seuraaville kontrollikäynneilleen."
Women´s Health Iniative -tutkimuksessa todettiin estrogeenin ja keltarauhashormonin yhdistelmälääkkeen lisäävän rintasyövän ja sydän- ja verisuonitautien tautien riskiä. Toisen tutkimuksen mukaan estrogeenihoito nostaa riskiä sairastua munasarjasyöpään.
"WHI -tutkimus osoitti, että hormonikorvaushoitoa käyttävän naisen vuotuinen riski saada sydäntapahtuma on 0,37 prosenttia. Lumelääkettä saaneilla riski on 0,30 prosenttia. Aivoveritulpan riski samoilla kohderyhmillä oli 0,29 ja 0,21 prosenttia."
WHI-tutkimuksessa hormonihoitojen myönteisinä vaikutuksina todettiin lonkkamurtumien väheneminen puoleen ja paksu- sekä peräsuolen syövän aleneminen 40 prosentilla.
WHI-tutkimus ei koske laastareina tai geelinä annettavia hoitoja.
Hevosen hormonia ja synteettistä hormonia
Erkkolan mukaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa käytetyissä korvaushoidoissa on eroja. "Yhdysvalloissa tutkittiin siellä yleisesti käytettävää estrogeenia, joka on aivan erityyppinen kuin meillä Euroopassa ja etenkin pohjoismaissa käytettävä estrogeeni. Amerikassa estrogeenia eristetään hevosen virtsasta, kun taas meillä käytetään synteettisesti valmistettua hormonia."
"Periaatteessa estrogeenilla on samanlaisia ominaisuuksia riippumatta siitä, onko se synteettistä vai eläinperäistä. Mutta ovatko hormonit määrällisesti vaikutuksiltaan, esimerkiksi haitoiltaan, samanlaisia, ei näiden tutkimusten perusteella vielä pystytä sanomaan."
Erkkolan mielestä amerikkalaistutkimusten tulosten vaikutus Euroopassa on lähinnä lääkärikunnan mielenkiinnon keskittymisessä muihin paraikaa tehtäviin hormonitutkimuksiin.
"1990-luvun lopulla aloitettiin laaja tutkimus eurooppalaisen hormonikorvaushoidon vaikutuksista. Tutkimus kestää vuoteen 2015 asti. Silloin saadaan selville, mikä on Euroopassa käytetyn estrogeenin mahdollinen haitta tai hyöty."
Toinen seuraus on se, että Suomessa on siirrytty hormonikorvaushoidossa viime aikoina yhä matalampiin hormoniannoksiin hoidoissa.
Tästä huolimatta vaikeita sivuvaikutuksia voi esiintyä hormonihoidon aikana. "Mutta esiintyykö niitä useammin hoidon yhteydessä kuin silloin, jos hoitoa ei ole? Jokainen potilas päättää itse, miten hoitoihin suhtautuu. Mitkä ovat edut ja mitkä taas ovat riskit?"
Erkkolan mukaan noin 30 prosenttia hormonikorvaushoitoa saavista naisista kokee, että vaihdevuosioireet ilman korvaushoitoa olisivat kestämättömiä. Vastaavasti 30 prosenttia pärjäisi ilman hoitoa, mutta he haluavat hormonikorvaushoitoja esimerkiksi osteoporoosin estämiseen.
"Jokainen nainen tietää itse, millä perusteella hän on aloittanut tai haluaa aloittaa hormonihoidon. Samoin nainen voi itse milloin tahansa päättää korvaushoidon lopettamisesta."