Vaihdevuosien hormonihoitoa saaneilla naisilla on Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen mukaan vähemmän murtumia ja he kärsivät myös vähemmän kuumista aalloista ja yöhikoilusta. Tutkimusprofessori Elina Hemmingin mukaan hormonihoito ei kuitenkaan kohenna kovinkaan laajasti naisten elämänlaatua. Masennus, univaikeudet, väsymys, huimaus ja turvotus vaivasivat naisia yhtä paljon käyttivätpä he hormonivalmisteita tai eivät.
Hormonihoito lisäsi naisten käyntejä terveydenhuollossa ja sitä kautta myös hoitokustannuksia, sanoo tutkijalääkäri Piret Veerus. Hormonihoitoa saaneilla naisilla on hieman enemmän sepelvaltimotautia, aivoverenkiertosairauksia ja syöpiä kuin naisilla, jotka eivät käyttäneet hormoneja. Nämä erot eivät olleet kuitenkaan tilastollisesti merkittäviä.
Hormonihoitoa saaneille tehtiin myös enemmän alavatsan ultraäänitutkimuksia ja sydänfilmitutkimuksia. Sen sijaan eroja ei ollut mammografiatutkimuksissa, gynekologisissa tutkimuksissa, luun tiheyden mittauksissa eikä rintaleikkauksissa.
Tutkimuksessa oli mukana yli 1 800 vaihdevuodet ohittanutta 50-64-vuotiasta virolaista naista, jotka saivat yhdistelmätabletin tai lumelääkkeen kerran vuorokaudessa. Hormonivalmisteen käyttöä seurattiin kahdesta viiteen vuoteen. Tutkimusta johti tutkimusprofessori Elina Hemminki Stakesista.
Hormoneja tuputettu naisille
Hemmingin mukaan hormoneja on jopa tuputettu naisille. Niiden terveyshyödyistä on annettu liian optimistinen kuva ja samalla haittoja on vähätelty.
Hormonien myynti kasvoikin tasaiseen tahtiin aina vuoteen 2002 asti, jolloin julkaistiin amerikkalaistutkimus, joka kertoi rintasyöpäriskin lisäksi myös mm. sydän- ja aivohalvausriskin lisääntymisestä. Sen jälkeen myynti on kääntynyt laskuun ja hoitosuosituksissakin todetaan, että hormoneja ei pitäisi käyttää esimerkiksi luukadon ehkäisyyn.
Hemmingin mielestä vieläkään ei ole riittävästi tietoa yksilöllisten päätösten tekemiseen. Nyt tarvittaisiin riippumattomien tutkimuksia. Lääkkeen hyödyistä pitää olla todisteita ennen kuin sitä voidaan käyttää laajasti esimerkiksi sairauksien ehkäisyyn.
Hoitokäytäntöihin vaikuttavat kuitenkin monet voimat ja tieteellisen tiedon leviämiseen ja hyväksyntään vaikuttavat myös taloudelliset intressit, toteaa Hemminki.
Virossa vaihdevuosista ei puhuta
Viro valittiin tutkimusmaaksi, koska Suomessa hormonihoito on jo niin vakiintunutta, että olisi ollut jopa vaikea löytää verrokeiksi naisia, jotka eivät olisi käyttäneet niitä. Myös lääkäreillä on Suomessa hyvin positiiviset asenteet hoitoa kohtaan. Virossa hormonikorvaushoito on vielä harvinaista ja markkinointi on siellä vasta alkanut, sanoo Hemminki.
Vuonna 1998 pilottikyselyyn vastanneista virolaisnaisista vain kolme prosenttia käytti hormonivalmisteita, sanoo erikoistutkija Sirpa-Liisa Hovi Stakesista.
Myös Virossa lääkärit ovat olleet innokkaampia hormonihoidon kannattajia kuin naiset itse. Tutkijalääkäri Piret Veeruksen mukaan Virossa naiset eivät puhu avoimesti vaihdevuosiongelmistaan edes lääkärilleen.