Mistä olisi paras aloittaa? Maailmanmestaruudesta tai unelmamaaleista - kenties ilmiömäisistä harhautuksista? Ehkä maailman parhaan pelaajan palkinnosta tai kiistattomasta taituruudesta?
Tai ehkä sittenkin tämä on tarina 46-vuotiaan Diego Armando Maradonan toisesta puolesta. Kertomus kokaiinista, dopingkäryistä, ammuskeluista, terveysongelmista, kuvitelluista salaliitoista, sekopäisistä lausunnoista ja tappeluista milloin kenenkin kanssa.
Maradona on yksi kaikkien aikojen parhaimmista urheilijoista ja samalla yksi kaikkien aikojen erikoisimmista, hulluimmista urheilijoista. Jos Maradona olisi ollut puhtoinen taituri, olisi hän legenda.
Nyt hän on legenda potenssiin kaksi.
Maradonan elämäkerta suomennettiin vihdoin viime vuonna. Viihdyttävien urheilukirjojen klassikko piirtää tahtoen tai tahtomattaan kuvan poikkeuksellisen lahjakkaasta pelaajasta, joka hurmaa taidoillaan, mutta samalla kokee sietämätöntä oikeassa olemisen tuskaa. Koko muu maailma tuntuu olevan väärässä tai Maradonaa vastaan.
Argentiinalainen ei anna armoa edes paaville. Maradonan paavilta saama rukousnauha ei ollutkaan niin erityinen kuin hänelle kerrottiin.
"Suutuin koska menin Vatikaaniin ja näin ne kultaiset katot, ja kuuntelin sen jälkeen, miten paavi sanoi kirkon olevan huolissaan köyhistä lapsista. No myy tuo katto, hyvä mies, tee jotakin! Mitä varten Vatikaanin pankki on olemassa? Jotta te voisitte myydä huumeita ja salakuljettaa aseita", Maradona kimpaantui.
Tämä mies ei ole koskaan kunnioittanut myöskään lajinsa suurimpia pomoja. Fifan pitkäaikainen pomo Joao Havelange on Maradonalle kuin punainen vaate.
MM-kisoissa 1990 Argentiina ei ollut hyvä joukkue, mutta selvisi loppuotteluun. Tappio selvästi paremmalle Saksalle näytti katsojien mielestä oikeutetulta, mutta Maradonan mielestä kyse oli salaliitosta. "Ottelu oli ryöstetty meiltä, tulos oli päätetty etukäteen", hän syytti Havelangea.
Salaliitot käryjen takana
Se ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen Maradonan salaliittoteorioista. Varsinkin dopingkäryt tuntuvat kismittävän miestä kovasti.
Maradona on myöntänyt vuosikymmeniä kestäneen kokaiiniongelmansa. Sitä hän ei silti ymmärrä, miksi kokaiinin käytöstä pitää urheilussa rangaista.
Maradonan sai vuonna 1991 kokaiinin vuoksi 15 kuukauden pelikiellon. Hänen uransa niitti oli efedriinikäry USA:n MM-kisoissa 1994. Viimeinen yritys päättyi elokuussa 1997 jälleen kokaiinin takia.
Maradona ei olisi Maradona, elleivät käryt hänen mielestään olisi salaliittoja häntä vastaan.
"Se oli järjestetty juttu, voin vaikka vannoa. Dopingtesti oli kosto siitä, että Argentiina pudotti Italian MM-kisoissa ja isot kihot olivat menettäneet miljoonia", hän sanoi ensimmäisestä kärystään.
"Se ei ollut minun virheeni, vaan jonkun muun. Meidät pudotettiin MM-lopputurnauksesta, koska minulle annettiin efedriiniä, ja efedriini on laillista tai ainakin sen pitäisi olla", hän sanoi toisesta kärystään.
"Kaikki oli pedattu valmiiksi", hän sanoi kolmannesta kärystään.
Käsi pihisti taskusta
Kokaiini sekoitti Maradonan elämää jo 1980-luvun huippuvuosina, mutta 1990-luvulla huumeet tekivät jalkapalloilijasta lopullisesti villin sekopään, joka ammuskeli toimittajia kohti tai riehui yökerhossa ja katsomoissa. 2000-luvulla Maradona on tosissaan yrittänyt päästä irti riippuvuudestaan ja ylipainostaan.
Maradonan huijauksista kuuluisin ei kuitenkaan tapahtunut kentän ulkopuolella, vaan Mexico Cityn Azteca-stadionilla 22.6.1986. MM-kisojen puolivälieräottelusta Argentiina-Englanti tuli klassikko, joka muistetaan Maradonasta.
Se muistetaan hienosta soolomaalista ja yhtä lailla "Jumalan kädestä".
"Silloin sanoin sitä maalia "Jumalan kädeksi", mutta ei se mikään Jumalan käsi ollut, se oli El Diegon käsi. Se tuntui vähän samalta kuin olisi pihistänyt jotain englantilaisten taskusta."
Uransa huippuvuodet Maradonalla osuivat 1980-luvun loppupuolelle - lisääntyneestä kokaiinin käytöstä huolimatta. Keskinkertaisen Napolin nostaminen kaksinkertaiseksi Italian mestariksi oli uskomaton temppu.
Seurajohtajat ja valmentajat eivät saaneet edes huippuvuosina rauhaa tulisieluiselta kapteenilta.
"Olisin voinut paiskata heille pari kranaattia päähän."
Diego Maradona elää - ja tässä tapauksessa fraasilla on myös konkreettinen merkitys. Kaksi vuotta sitten mies selviytyi sydänkohtauksesta. 46-vuotiaana hän on yhä maailman seuratuimpia henkilöitä.
Tuskin kenenkään muun kolme kertaa dopingtestissä kärähtäneen urheilijan kohdalla voi esittää vastaavaa kysymystä. Kuinka hyvä Diego Maradona olisi voinut olla, jos hän ei olisi käyttänyt mitään aineita?
Mutta siihen on helppo heittää vastaus: silloin hän ei olisi se Diego Maradona, jota syvästi rakastetaan ja vihataan.