Suomen historialliset maakunnat saivat vaakunansa 1500-luvun jälkipuoliskolla.
"Maakuntien vaakunat muutettiin vuonna 1569 niin että ne voisi helpommin erottaa toisistaan. Luultavasti kärpät pantiin Pohjois-Pohjanmaan kreivikunnan vaakunaan jo silloin, kuningas Juhana III:n aikana", kertoo Pohjois-Pohjanmaan Liiton aluekehityssuunnittelija Ilpo Tapaninen.
Tapaninen on käsitellyt vaakuna-asiaa julkaisussa Pohjois-Pohjanmaan alueen kulttuurin ja identiteetin muodostuminen (Pohjois-Pohjanmaan Liitto, 1999).
Kärpät saatiin rovastikunnan sineteistä
Kärpät sijoitettiin kilpeen ensin kuusi alatusten, myöhemmin kuusi asetettuina kolme plus kolme.
Nykyisen maakuntavaakunan sinisessä kentässä juoksee kuusi hopeista kärppää, sijoitettuina 2:2:2.
"Kärpät on saatu maakuntavaakunaan mahdollisesti Pohjanmaan kahden rovastikunnan sineteistä, joissa 1500-luvun lopulla oli kolme kärppää", uskoo Tapaninen. "Pohjanmaita on neljä. Pohjois-Pohjanmaalla oli hyvä tuuri, kun se ehti omia tämän historiallisen vaakunan."
Kärppiä on myös Limingan kunnan vaakunassa. Asutus siellä alkoi 1300-luvulta. Omaksi pitäjäksi Liminka muodostettiin 1400-luvun lopulla ja hävitettiin vanhan vihan ja isonvihan aikana. Kunnan vaakunassa vaanii yhä kolme mustahäntäistä kärppää.
Kärpännahka
arvokas kauppatavara
Mutta miksi kärppiä, petoeläimiä?
Tapanisen mukaan kärppä on puhtauden symboli. Kärpännahka oli myös arvokas kauppatavara ja sitä käytettiin kuninkaallisissa viitoissa koristeina, Lapissa myös peskin kauluksessa ja miesten lakissa.
Nyt ei enää tarvinne kysyä, mistä oululainen jääkiekkojoukkue on saanut nimensä.
Mutta voitaisiinko maakuntavaakunan kärpät omia Päijät-Hämeen mallin mukaan myös kulttuurituotantoon, satukirjan hahmoiksi?
Millaisia tarinoita saisikaan Lapin maakuntavaakunan luonnonvärisestä, seppelöidystä villimiehestä, joka kantaa olallaan kultaista nuijaa!
