Sotkamo Silver Oy:n tulevasta hopeakaivoksesta Sotkamon Tipasojalla näkyy maan pinnalla tunnelin mustan suuaukon lisäksi vasta työmaaparakkeja, suuria kivikasoja, uusi muuntajakeskus ja metsään raivattu leveä tieura.
Varsinaisia mainareita kaivosalueella on kaksi. Heille kaivostoiminta on tähän mennessä tarkoittanut muun muassa veden pumppaamista kaivoksen 2,6 kilometriä pitkästä tuotantotunnelista, joka ulottuu 350 metrin syvyyteen.
Tunnelin louhinnan suon alle pani alkuun aikoinaan Kajaani Oy, mutta vähitellen se joutui kokonaan veden valtaan. Tyhjennetystä tunnelista uuden kaivoksen tuotanto on helppo aloittaa. Malmia louhitaan aluksi myös maanpäällisestä avolouhoksesta.
Sotkamossa usko hopeakaivokseen on vahva sekä Sotkamo Silverissä että kunnassa. Vähintään sata kaivosalan työpaikkaa kerrannaisvaikutuksineen ei ole näinä aikoina pikkujuttu.
Hopeakaivoksen rahoittamisen eteen tehdään kovasti töitä. Yli kolme vuotta kestäneiden valmistelujen jälkeen tavoitteena on aloittaa tuotantolaitosten rakentaminen ensi keväänä.
Talvivaaran virheistä oppia
Talvivaaran virheistä otetaan oppia muun muassa hopeakaivoksen rikastusteknisissä ratkaisuissa ja tiedotuksessa.
”Yhteiset tilaisuudet ovat olleet avoimia. Jokaiseen kysymykseen olemme saaneet vastauksen, vaikka emme olisikaan olleet asioista yhtä mieltä. Nähdäkseni mitään ei peitellä”, sanoo Sotkamon Luonto ry:n varapuheenjohtaja Antti Lankinen.
Tipaksen hopeaesiintymä löytyi 1980 Oulun yliopiston geologian laitoksen vetämän Kuhmon malmiprojektin yhteydessä. Toimitusjohtaja Tuokko kuului esiintymän löytäneeseen ryhmään.
Hopeakaivoksen Ruotsiin rekisteröidyn, pörssilistatun emoyhtiön Sotkamo Silver AB:n konsernijohtaja on toinen pitkän linjan kaivosmies, Oulun yliopiston professori Timo Lindborg.
Hopeakaivoksen suunniteltu vuotuinen tuotantokapasiteetti vaihtelee 350 000:n ja 450 000 tonnin välillä 8–10 vuoden ajan. Kaivoksen elinaika todennäköisesti kuitenkin pitenee esiintymän syväjatkeen ja nykyisen alueen lähellä sijaitsevien Tipaksen liuskejakson muiden esiintymien takia.
Kaivoksen on laskettu kannattavan taloudellisesti, kun hopean maailmanmarkkinahinta on 14–16 dollaria unssilta. Tänä päivänä unssihinta liikkuu 22–23 dollarin tienoilla.
Malmi jalostetaan kaivosalueella kolmeksi eri metallirikasteeksi, jotka kuljetetaan jatkojalostettaviksi Kokkolaan ja Saksaan.
Hopean vuotuiseksi tuotantomääräksi on laskettu kolmisenkymmentä tonnia. Kultaa tulee sata kiloa vuodessa. Sivutuotteina saadaan myös lyijyä ja sinkkiä.