Kakkossijakin kelpaa, tuumattiin Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston tiloissa Aleksanterinkadulla tiistai-iltana.
Kalevan järjestämässä ylipistoteemaisessa tietoiskussa lähes kaikki sen noin 80 osallistujasta nosti Oulun yliopistojen välisessä vertailussa kakkossijalle heti Helsingin kantaan. Osa yhytti sen peräti ykköspaikalle.
"Oulun yliopisto on ollut sellainen pysäyttäjä Suomen tytöille ja pojille, etten minä pysty tätä tästä näkökulmasta kultapallilta pudottamaan", Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Okkonen kiitteli.
Ensimmäisen maailmansodan päättymispäivänä pidetyssä tietoiskussa summattiin yliopiston saavutuksia ja menestystä sen 50-vuotisen historian ajalta ja pohdittiin sitä, millainen arki sillä on edessään juhlavuoden päätteeksi. Asiaa pureksivat muun muassa panelisteina toimineet Okkonen, yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikön johtaja, professori Juhani Suortti, Skandinavian ja Suomen historian professori Jouko Vahtola sekä ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Heli Pihlajamaa.
Ylipistoseuran, ylioppilaskunnan ja Kalevan järjestämässä tilaisuudessa kiiteltiin yliopiston vaikuttavuutta monin sanoin, mutta pyrittiin kuitenkin jättämään hyminät vähemmälle ja tarkastelemaan sen saavutuksia kriittisin silmin. Esimerkin antoi Heli Pihlajamaa, joka kritisoi yliopistoa aidosta poikkitieteellisyyden puutteesta.
"Huippututkija on narsisti", vastasi Pihlajamaalle tilaisuuden alustajana toiminut ulkopoliittisen instituutin johtaja, professori Raimo Väyrynen.
"Kun hän menee syvälle omaan tutkimusaiheeseensa, ei siinä välttämättä tule ajatelleeksi, mitähän siellä naapurin aloilla tehdään, ellei se satu olemaan oman työn kannalta olennaista. Se on haaste yliopiston johdolle."
Yliopiston johto ja hallinto nousivat muutoinkin tapetille. Vahtola ja Suortti kritisoivat byrokratian lisääntymistä. Heidän mukaansa nykyprofessoreiden ajasta menee aivan liian suuri osa hallinnollisiin tehtäviin.
"Eihän siinä ole mitään järkeä, että me valitaan professoreiksi mahdollisimman päteviä ihmisiä, ja sitten heidät pannaan hallintoon", Vahtola harmitteli.
Puheenvuoroissa nousi yleisön puoleltakin esiin Biocenter, joka Väyrysen mukaan "ei ole enää entisessä loistossaan".
"Arvon narsistiset professorit: katsokaa peiliin, jos sanotte ylipiston johdolle, ettei poikkitieteisyys edisty. Ei hallintorakenteet sitä estä. Toiminnallisesti voidaan tehdä vaikka kuinka paljon sitä", kritiikkiä vastaan puolustautunut rehtori Lauri Lajunen tulitti vastaan ja jatkoi: "Minä ihmettelen, mistä tämä mielikuva tulee, että Biocenter olisi huonompi kuin aiemmin. Kaikki tieteelliset arviot osoittaa, että se on entistä parempi. Kilpailu vaan biotekniikassa on entistä kovempaa".
Yliopistoa patistettiin etenkin kansainvälistymään.
"Kärppien paikka ei riitä. Kansainvälistymiseen täytyy panostaa erittäin paljon. Pitäisi mennä Kiinaan ja Venäjälle, ja rytinällä", Juhani Suortti opasti.
Rahoitushuolet ja tulevan yliopistolain aiheuttamat muutokset mietityttivät, mutta panelistit olivat silti sangen luottavaisia tulevaisuuden suhteen.
"Vaikka Oulun yliopistossa on vuosien mittaan tehty virheinvestointeja ja virhevalintoja, ja vaikka se on välillä joutunut kotimaisen korkeakoulupolitiikan armoille, niin sen puolivuosisataista historiaa voi pitää menestystarina. Oulun yliopiston tarina osoittaa, että periferisoitumisen paineet voidaan voittaa ja panostamalla osaamiseen voidaan nousta yhteiskunnan kärkeen", Väyrynen päätti puheensa.