Pääkirjoitus

Hopea ei ole häpeä kou­lu­kil­vas­sa­kaan

Suomi sijoittui kansainvälisessä koulutaitoja mittaavassa Pisa-tutkimuksessa toiseksi. Kun kahdessa edellisessä vastaavassa mittauksessa Suomi rankattiin ykköseksi, putoaminen kakkossijalle tuntui kuin Suomi olisi hävinnyt jonkin urheilulajin maailmanmestaruusloppuottelun.

Suomi sijoittui kansainvälisessä koulutaitoja mittaavassa Pisa-tutkimuksessa toiseksi. Kun kahdessa edellisessä vastaavassa mittauksessa Suomi rankattiin ykköseksi, putoaminen kakkossijalle tuntui kuin Suomi olisi hävinnyt jonkin urheilulajin maailmanmestaruusloppuottelun.

Päivä tappion jälkeen voidaan kuitenkin todeta, ettei hopea ole häpeä tässäkään lajissa. Pisa-arviointiin kun osallistuu puoli miljoonaa 15-vuotiasta koululaista 65 maasta. Mainittakoon, että muut Pohjoismaat löytyvät aivan eri kymmenluvuilta.

Pisa-tutkimuksia on tehty OECD:hen (Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö) kuuluvissa maissa vuodesta 2000.

Tällä kertaa mitattiin taitoja kolmella eri osaamisalueella. Lukutaidossa Suomen edelle menivät vain kiinalaiskaupunki Shanghai ja Etelä-Korea ja luonnontieteissä Shanghai. Matematiikassa Suomi sijoittui kuudenneksi; parempia löytyi vain Aasiasta.

Aikaisempaan Pisa-mittaukseen verrattuna suomalaiskoululaisten lukutaito näyttäisi hieman ruostuneen ja koulujen väliset erot kasvaneen. Opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) ehätti jo ilmaista huolensa tästä kehityksestä.

Vaikka koulujen väliset erot taidoissa ovat Suomessa kasvaneet, ne ovat yhä maailman pienimmät.

Huolestuttavaa on, että niitä nuoria, jotka eivät lue lainkaan vapaa-aikanaan, on aiempaa enemmän. Kaikista suomalaiskoululaisista peräti kolmannes, pojista jopa puolet, ei lue juuri mitään vapaalla.

Tämä näkyy siinä, että tyttöjen ja poikien ero lukutaidossa on tutkittavien maiden vertailussa suurin. Pojat ovat peräti puolitoista vuotta tyttöjä jäljessä. Ainakin tällä sektorilla riittää työsarkaa.