Suomen kielen taso Karjalan tasavallassa heikkenee jatkuvasti. "Hoono soomi" tai "Petroskoin suomi" valtaavat väkisin alaa, koska suomen vieraana kielenä oppineita on pian enemmän kuin sitä äidinkielenään puhuvia.
Uusin ongelma on se, että suomen kieli ei Venäjän uuden koululain mukaan ole ns. virallinen vieras kieli, jonka opiskelija joutuu tenttimään ja jolla on merkitystä esimerkiksi yliopiston pääsykokeissa. Virallisia kieliä ovat englanti, saksa, ranska ja espanja.
Karjalan tasavallassa käydäänkin tämän vuoksi omaa kielisotaa suomen kielen puolesta vähän samaan tyyliin kuin Itä-Suomessa yritetään vapautua pakkoruotsista ja saada lisää venäjän opiskelijoita.
Karjalan suomalaisyhteisö ja -yhdistykset pyytävät Karjalan hallituksen tuella Venäjää tekemään poikkeuksen vieraiden kielten opiskelua säätelevään lakiin. Karjalassa pitäisi olla mahdollisuus korvata saksan, ranskan tai espanjan opiskelu suomella.
Opiskelu kiinnostaa
Periaatteessa suomen kielen asema Karjalan tasavallassa on vahva. Hallitus julkaisee muutamaa suomenkielistä lehteä ja kansallinen teatterikin näyttelee osittain suomeksi.
Myös suomen kieltä opettavien koulujen määrä on kymmenissä ja opiskelijoiden määrä yksistään Lönnrotille nimetyssä koulussa Petroskoissa on yli 700. Vastikään kaupungissa on avattu 2-6-vuotiaille tarkoitettu kielipesäkin tukee suomen harrastusta.
Kielipesään tutustunut Suomen konsuli Paula Sirkiä pitää toimintaa hyvänä, mutta harmittelee ohjaajien suomen kielen tasoa.
"Tällaista toimintaa tänne on kaivattu jo pitkään. Harmi vaan, että päiväkodin henkilöstön (kasvattajien) oma suomen kielen lausuminen on puutteellista. Hekin ovat opiskelleet suomea vieraana kielenä", Sirkiä selvittää.
Vanhentunutta kieltä
Toimittaja Kristina Korotkih, joka itse on opiskellut suomen kielen ja on yksi taitavimmista sen ei-äidinkielisistä käyttäjistä, sanoo Carelia -aikakauslehden artikkelissa, että Petroskoissa ei voida puhua elävästä nykysuomesta.
"Voi puhua venäläisestä suomen kielen murteesta (Petroskoin suomesta): kieliopillisesti oikeasta, mutta sanastoltaan vanhentuneesta suomen kielestä", Korotkih sanoo.
"Kielemme rappeutuu, se on ihan totta, mutta ei virallinen Suomikaan anna meille juuri mahdollisuuksia pitää kieltä ajan tasalla. Emme voi edes seurata suomalaisia tiedotusvälineitä", sanoo Karjalan suomalaisten Inkerin liiton toiminnanjohtaja Vadim Byrkland.
Byrklandin mukaan paljon tärkeämpää kuin kalliita hotelliöitä vaativat hankkeet olisi saada yksittäisiä suomalaisia ihmisiä paikallisiin työyhteisöihin: kouluihin, teatteriin, lehtien toimituksiin, päiväkoteihin jne.
"Vain siten me voimme oppia ymmärtämään mitä tarkoittaa lause ´iskä heitä mut harkkoihin´ tai ´ostetaan mäyris ja mennään skutsiin dokaan´ tai että ´mä otan läppärin messiin, niin surffaillaan netissä", Byrkland havainnollistaa.
Tentit kiellettiin
Karjalan pedagogisen akatemian suomen kielen laitoksen johtaja Olga Hramtsova harmittelee vuonna 2008 voimaan tullutta kielilakia.
"Suomea koulussa opiskelevat lapset eivät saa suorittaa mitään tenttejä kielestä, se on lailla kielletty. Tentti on kuitenkin vahva motivaatio lapsille ja myös opettajille", Hramtsova kertoo.
Hramtsovan mukaan suomen kielen opettajat voivat ainoastaan seurata sivusta kuinka suomen kielen tilanne huononee. Viime vuonna suomen kielen laitokselle hyväksyttiin 21 opiskelijaa, ja vain kolme heistä oli opiskellut kieltä aikaisemmin.