Pienten ja mikseipä vähän suurempienkin pitäjien pojilla on perinteisesti ollut yksi harrastus ylitse muiden. Se ei ole kuuropiilonen eikä pienten ilkikuristen jekkujen tekeminen, vaan ampuminen.
Toinen tykittää epätoivoisesti omatekoisella ritsallaan ja toinen ampuu ilmakiväärillä pilkkaa. Kun ikää kertyy tarpeeksi mittariin, pojat vaihtavat haulikkoaseisiin ja suorittavat metsästyskortin.
Koko ikänsä Temmeksellä asuneeseen Rauli Honkaan, 40, edellinen kuvaelma sopii kuin peruna pottupeltoon. Suomen skeet-ampujien huippuihin lukeutuva Honka hankki metsästysluvan 14-vuotiaana, ja siitä asti rakkaus aseisiin ja ampumiseen on ollut palava.
"Ihan pikkuisena pojankoltiaisena heittelin purkkia ja ammuin siihen impparilla. Lentoon ammunta tuntuu jotenkin olevan veressäni", Honka sanoo.
Kilparadoille mies ennätti vasta varttuneemmalla iällään - pikamatkojen aitajuoksu söi tehokkaasti nuoruuden vuodet ja vaativa yrittäjän arki armeijan jälkeiset ajat.
Honka kuului yleisurheilussa reilun kolmen vuoden ajan myös maajoukkuerinkiin. Temmesläisen 19-vuotiaana 110 metrin aidoissa pinkoma 14,88 olisi tänä päivänäkin kovaa valuttaa kansallisissa kilpailuissa.
"Nykyään olisi hyvä, jos edes aidan yli pääsisin", Honka keventää.
Kohinalla huipulle
Omaa kuljetusalan yritystään pyörittävä Honka tunsi 1990-luvun lopulla, että nyt olisi oikea aika aloittaa haulikkoammunta oikein todenteolla kilpailumielessä.
"Haulikkolajien monipuolisesta kirjosta skeet tuntui minulle sopivimmalta. Ammuttavan kiekon poikittainen sivuttaisliike viehätti. Ja viehättää edelleenkin."
"Olen toki kokeillut myös muita ammuntamuotoja. Kymmenisen vuotta sitten pistooliammunta oli hyvin lähellä viedä minut mukanaan", Honka kertoo.
Heti ensimmäisessä virallisessa kilpailussaan vuoden 2000 pääsiäisenä temmesläinen osoitti olevansa tekijämies. Nuoremmat ratatoverit saattoivat vain kateellisena ihastella, kun noviisikilpailija tähtäsi varmaotteisesti yleisen A-sarjan rajan rikki.
Samana kesänä järjestetyt SM-kilpailut eivät sujuneet enää niin nappiin: 125 kiekosta tippui 108, ja finaalipaikka jäi kaukaiseksi haaveeksi.
Toisena kilpailusuvenaan Honka löysi kultaisen jyvän ja rytmin ammuntaansa. Roimin harppauksin kehittynyt karpaasi yllätti nousemalla Tampereen SM-kilpailuissa neljänneksi: perussarjan 125 kiekosta mureni peräti 119 ja lopputulos oli mairitteleva 142.
"Noiden kilpailujen jälkeen päätin panostaa täysillä tähän hommaan. Huomasin, että minulla on mahdollisuus hyvänä päivänä nousta jopa aivan maksimitulokseen eli 150:een."
Tasaisen varma kehityskaari on jatkunut myös viime vuosina. Tällä hetkellä Hongan ennätys (147) on vain kolmen kiekon päässä maailmanennätyksestä. Ateenan olympialaisiin lähtevän suomussalmelaisen Marko Kemppaisen Suomen ennätykseen on matkaa yksi kiekko vähemmän.
"Nämä viimeiset kiekot ovat aina kovan kiven takana. Ennätystä ei ole enää läheskään niin helppo parantaa kuin aikaisemmin", Oulun Seudun Haulikkoampujia edustava Honka tietää.
Ei halpaa huvia
Haulikkoammunta ei ole erityisen kallis harrastus. Mutta siinä vaiheessa, kun homma kääntyy totisen kilpailemisen puolelle maailman huipulla, lystille iskeytyy hintalappuja kylkeen.
Honka ampuu vuoden aikana ympäripyöreästi 30 000 harjoitus- ja 3000 kilpailukiekkoa. Patruunat ja savikiekot tekevät oman lovensa kukkaroon, mutta suurimmat menoreiät temmesläisen budjettiin aiheuttavat kilpailumatkat ja mittatilaustyönä tehty ase.
"Tällä kaudella budjettini on yli 20 000 euroa. Hyvä, jos siitä puolet saisin kasaan sponsorituloina. Kilpa-aseeni olen puolestaan vakuuttanut 45 000 mummon markasta (n. 7500 euroa)."
"Kyllä vaimo aina sopivin väliajoin muistuttaa, kuinka hintavaa touhua tämä on", Honka naurahtaa ja muistaa lisätä, ettei Tarja-vaimo ole koskaan tainnut haulikolla ampua.
Suurista kiekkomääristä huolimatta Hongan harjoittelu ei ole pelkästään ammuntaa.
"Teen paljon kuivanostoja aseen kanssa. Lisäksi olen kehitellyt paljon salaisia ja vähemmän salaisia harjoittelutapoja. Aikaisemmin kävin ampumaradalla ilman asetta tutkimassa vain kiekkojen lentoa ja muuta vastaavaa. Paljon apua ja hyviä neuvoja olen saanut myös valmentajaltani Seppo Lehtoselta, joka myös kuuluu Suomen kärkiampujiin."
Tuttu EM-rata
Juhannusviikonloppu on merkitty Hongan kilpailukalenteriin poikkeuksellisen vahvalla värillä. Silloin hän edustaa Suomea ensimmäisen kerran urallaan ammunnan arvokilpailuissa.
Suomen rankingkakkonen lähtee luottavaisena EM-kilpailuihin Kyprokselle.
"Nikosian rata on minulle entuudestaan tuttu. Olen ampunut siellä kahdet kilpailut ja harjoitellut viikon. Puitteet ovat mainiot, sillä radalla ovat käytössä suomalaiset heittimet ja kiekot."
Tavoitteenasettelussa Honka tallaa omia polkujaan.
"Ammun aina tulosta, sijoitukset tulevat siinä ohessa. Tarkoitukseni on ehdottomasti ampua 125 kiekosta vähintään 120 alas ja päästä sitä kautta kuuden parhaan joukkoon eli finaaliin."
"Pahimmat vastustajat tulevat todennäköisesti Italiasta ja Norjasta", Honka laskee.
Joukkuekilpailussa Suomella ja Hongalla on hyvä mahdollisuus jopa palkintopallille.
"On täysin mahdollista, että pystymme jokainen ampumaan 120:n pintaan. Silloin olisimme varmasti korkealla. Nämä asiat ovat kuitenkin todella pienestä kiinni, lipsahduksiin ei ole varaa", Suomen miesten skeet-joukkueen ikänestori pohtii.
Hongan lisäksi Suomen kolmihenkiseen miesten skeet-joukkueeseen kuuluvat Kemppainen ja nuori Vesa Lautamatti.
Suomen EM-ryhmään kuuluu Hongan ja Kemppaisen lisäksi kaksi pohjoissuomalaista: Haapaveden Ampumaseuran Marjut Heinonen (naisten skeet) ja Oulun Seudun Haulikkoampujia edustava raahelainen Janne Sämpi (poikien skeet).
