Hongkong kurottaa uuteen aikaan, kun siellä kesäkuun lopulla vihitään Aasian moderneimmaksi teknologiakyläksi kurottavan hankkeen ensi vaihe. Hongkongilaiset ovat vasta miljardihankkeen myötä löytäneet teknologiapolitiikan. Ensi vierailu kohdistui suurjoukolla Skandinaviaan ja eilen myös Oulun Technopolikseen.
Kolme vuotta sitten Suomea piti Hongkongissa vielä markkinoida. Nyt Suomi tunnetaan - ei yksin Nokiasta - vaan yleisesti korkeateknologiamaana, kuvaa Finpron Etelä-Kiinan vientitoimiston päällikkö Hanna Marttinen-Deakins.
Maidemme sekoitus ainakin olisi sopiva: ”Hongkongilaisilla on bisneksentekotaito, suomalaisilla tuotteet.” Kiinnostus kontakteihin osoittautuikin huimaksi, sillä matkan osanottajamäärä tuplaantui viime hetkillä.
Nelipäiväiselle matkalle, jolla tutustutaan Suomen ja Ruotsin ict-alaan sekä bioteknologiaan, ilmoittautui peräti 38 yritysedustajaa ja tutkijaa. Oulussa heille esiteltiin esimerkiksi Mobile Forumia. 1,5 miljardia dollaria
”Meille sanotaan, että olemme myöhässä kolmannelta aallolta. Mutta tulemme sitten mukaan viidennelle aallolle”, lupaa Hongkongin Tiede- ja teknologiakylien toimitusjohtaja Chung-Ding Tam.
Uuteen tiede- ja teknologiakylään rakennetaan vuoteen 2008 mennessä 350 000 neliötä. ”Hallituksen rahalla”, myöntää Tam. 1,5 miljardin dollarin hanketta täydentää yrityshautomo. Myös tiedepalveluihin investoidaan, kuten yhteiseen kirjastoon sekä yhteisiin kriittisiin työkaluihin, joihin pienemmillä yrityksillä ei ehkä olisi yksin varaa.
Työpaikkoja odotetaan syntyvän noin 15 000. Ja silti investointi on pieni verrattuna Hongkongin lentokenttään tai 3,5 miljardin dollarin Disney-maailmaan.
”Tähän asti emme tienneet edes mihin suuntaan mennä.” Nyt teknologiakylää ohjaa 16-henkinen hallitus, jossa politiikalla on vain kaksi paikkaa ja niilläkin istuvat tieteen ja kaupan viranomaiset, Tam kertoo ylpeänä.
Muut jäsenet ovat kokeneita yritysjohtajia ja yliopistojen rehtoreita, kuten valokaapelin 60-luvun alussa keksinyt emeritusprofessori Charles K. Koo. ”Olin peloton”, hän muistelee läpimurtoa. Tänään Koo työskentelee konsulttina. Mutta optisten kuitujen vauhdikas sovellutus on tehnyt tutkijan hyvin onnelliseksi.
Toimitusjohtaja Tamin mukaan Suomella ja Hongkongilla on paljon yhteistä. Tähän viittaavat 6,8 miljoonaa asukasta sekä 24 000 dollarin vuositienestit. Tam, jolla on takanaan 30 vuotta Motorolalla, ottaa myös oppia Suomesta. Hän arvostaa täkäläistä klusteriajattelua, keskittymistä tietyille aloille.
Hongkongilaiset osaavat myydä, suomalaiset taas soveltaa tutkimusta, professori Koo puolestaan arvioi mahdollista yhteistyölinjaa.
Uudessa teknologiakylässä keskitytään juuri tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä suunnitteluun. Aloiksi on rajattu ”tietty elektroniikka”, kuten integroidut piirit, sekä telekommunikaatio, hienomekaniikka ja bioteknologia.
Bioteknologiassa painotetaan kiinalaista yrittilääketiedettä sekä geeniteknologiaa. Tuotantoteollisuus pysyy omalla alueellaan.
Oulun seudun osaamiskeskuksen johtaja Martti Launonen puolestaan haaveilee vierailijoiden vuolaassa virrassa täyskädestä Oululle. Yokosukan eli Tokion seudun yhteistyösopimuksen jälkeen hän haluaisi kiinnittää kumppaneiksi Pekingin, Hongkongin, Singaporen ja Seulin. Vain parhaat.