Pääkirjoitus

Hongkong ei suostu kahleisiin – erityisalueen kapinointi on herkkänahkaiselle Kiinalle kiusallinen ilmiö

Yksi lainmuutos laukaisi Hongkongin massiiviset mielenosoitukset. Liikehdinnän syvempi syy on halu torjua Pekingin kiristyvä ote.

Poliisi hätisteli mielensoittajaa kauemmaksi Hongkongin itsehallintoparlamentin edustalta keskiviikkona.
Poliisi hätisteli mielensoittajaa kauemmaksi Hongkongin itsehallintoparlamentin edustalta keskiviikkona.
Kuva: JEROME FAVRE

Yksi lainmuutos laukaisi Hongkongin massiiviset mielenosoitukset. Liikehdinnän syvempi syy on halu torjua Pekingin kiristyvä ote. Kiinan johdolle tilanne on kiusallinen. Asetelma voi vielä laueta vakavin seurauksin.

Hongkongissa käydään nyt suurten panosten kamppailua, jonka lopputulosta on vaikea ennakoida. Hyvässä tapauksessa päästään väliaikaiseen sopuun, pahassa tapauksessa tilanne kärjistyy edelleen.

Kun leireissä ovat yhdellä puolella vapauksien ja oikeusvaltion puolustajat ja toisella puolella diktatorisen Kiinan intressit, seuraukset voivat olla hyvin vakavat.

Sunnuntaina Hongkongin kaduilla oli jälleen vähintään satoja tuhansia mielenosoittajia – järjestäjien mukaan jopa kaksi miljoonaa.

Liikehdinnän laukaisi suunnitelma lainmuutoksesta, joka mahdollistaisi rikoksista epäiltyjen luovuttamisen Hongkongista manner-Kiinaan. Moni Hongkongissa epäilee, että Kiinaan alettaisiin luovuttaa niitä, jotka kyseenalaistavat kansantasavallan yksipuoluediktatuurin ja tavoitteet Hongkongissa.

Hongkongissa oikeusvaltioperiaate elää edelleen. Kiinassa oikeuslaitosta ohjaa puolue. Hongkongissakin Kiinaa vastustaville aktivisteille on tosin jaettu vankeustuomioita.

Hongkongin lähimenneisyyttä ja tulevaisuutta paaluttavat vuosiluvut 1997 ja 2047. Edellinen on vuosi, jolloin Britannia luovutti Hongkongin Kiinalle. Jälkimmäinen on vuosi, johon asti Hongkongille luovutussopimuksen mukaan taataan taloudellinen ja osittainen poliittinen autonomia.

Vaikka jälkimmäiseen vuosilukuun on vielä matkaa 28 vuotta, Kiina on jo kiristänyt otettaan. Pekingin käsi ulottuu suoraan esimerkiksi Hongkongin korkeimman virkamiehen eli hallintojohtajan valintaan. Tehtävään voi päästä vain ehdokas, jonka Kiinan keskushallinto hyväksyy.

Luovutuslakiin liittyvien mielenosoitusten kiihdyttyä nykyinen hallintojohtaja Carrie Lam ilmoitti lauantaina, että lakialoitteen valmistelu keskeytetään. Hän lupasi asiasta uusia kuulemisia.

Lamin vastaantulo ei kuitenkaan riittänyt, koska sunnuntaina mielenosoittajia oli liikkeellä enemmän kuin kertaakaan ennen. Vaatimuksena on lakiesityksen lopullinen hylkääminen.

Kaiken taustalla on yhtä lakia paljon isompi ja räjähdysherkempi asia: alistuminen Pekingin valtaan on monille hongkongilaisille äärimmäisen vastenmielinen ajatus.

Vaikka hongkongin asukkaista 95 prosenttia on etnisesti kiinalaisia, moni pitää itseään nimenomaan hongkongilaisena, ei kiinalaisena. Manner-Kiina tarjoa vapauksista ja suhteellisesta vauraudesta nauttiville hongkongilaisille tuskin mitään nykyistä parempaa.

Maailmanlaajuiseksi suurvallaksi pyrkivälle, mutta herkkähipiäiselle Kiinalle pullikoiva erityistalousalue on kiusallinen häiriötekijä. Hongkongista ei haluta ennakkotapausta siitä, että kapinointi keskusvaltaa vastaan kannattaa.

Toistaiseksi Peking pelannee aikaa ja käyttää hivutustaktiikkaa Hongkongin alistamiseksi. Tapahtumat kolmen vuosikymmenen takaa Pekingin Taivaallisen rauhan aukiolla ovat kuitenkin synkkä ennakkotapaus siitä, mitä yksipuoluediktatuurin uhmaamisesta pahimmillaan seuraa.