Oulussa on otettu käyttöön Suomen ensimmäinen dna-tunnistuslaite, joka tutkii muun muassa homenäytteet parissa tunnissa. Aikaisemmin esimerkiksi sädesieninäytteen tutkinta on kestänyt 14 vuorokautta.
"Tämä mullistaa koko analyysin", toimitusjohtaja Jorma Törmälä Oulun Sisäilmatutkimuksesta kehaisee.
Tunnistuslaite on tehokas. Perinteisessä viljelyssä tietyistä homelajeista (esimerkiksi stachybotrys) on saatu näkyviin vain kaksi prosenttia. Uusi dna-pohjainen menetelmä tunnistaa lähes sata prosenttia itiöistä, myös kuolleet. "Tämä kertoo heti, onko näytteessä hometta ja kuinka paljon sitä on", laboratoriopäällikkö Merja Mikkonen toteaa.
Jos rakennuksessa epäillään home- tai sädesienivauriota, näytteeksi sopii mikä tahansa materiaali, esimerkiksi eristevillat. Tutkijat erottavat näytettä liuokseen, jota laitetaan pienelle kuoppalevylle. Tunnistuslaite skannaa näytteet noin puolessa tunnissa, ja ilmoittaa etsittyjen mikrobien määrän. Ennen näytteet on jouduttu laskemaan silmämääräisesti.
Jorma Törmälän mukaan nopeus on helpottaa erityisesti korjattavien vanhojen rakennusten tutkimuksia. Jos tutkijat toteavat korjattavassa rakennuksessa homevaurion, rakennus desinfioidaan. Tämän jälkeen rakennuksesta otetaan uusi näyte, minkä jälkeen desinfiointi pitää usein uusia. Joskus rakennus on desinfioitava viisi kertaa, ennen kuin homeet ja sädesienet on saatu poistettua. Kun home tai sädesienet joudutaan joka välissä toteamaan viljelyn avulla, rakennustyöt seisovat jopa 84 vuorokautta. Dna-menetelmän ansiosta odottelu loppuu.
Viljelyssä myös riskinsä
Tähän saakka näytteet on tutkittu viljelemällä. Tutkijat ovat aluksi punninneet materiaalin, irrottaneet mikrobit ja asentaneet ne kasvualustalle kasvamaan. Viikon kuluttua alustalta on voinut alkaa laskea bakteereita ja homeita. Vasta kahden viikon kuluttua alustalta on kannattanut aloittaa sädesienten laskeminen.
Tutkijat ovat joutuneet laskemaan esimerkiksi homeet ja sädesienet jokaisen erikseen. Tämäkin on ollut hidasta, sillä yhdessä saastuneessa näytteessä on yli 10 000 homeitiötä grammaa kohden. Saastuneessa sädesieninäytteessä on yli 500 sädesientä.
"Tämä on mullistavaa senkin vuoksi, ettei tarvitse enää itse laskea. Sehän on ollut tietynlainen terveysriskikin", tutkija, FT Katja Holappa sanoo. Home- ja sädesienitutkimusten lisäksi dna-tunnistuslaite löytää minkä tahansa mikrobin, esimerkiksi kotitalouksien juomaveden legionellabakteerit tai ruokanäytteiden salmonellabakteerit.